ELY-keskusten vastuulla on Suomen vesistöjen tilan seurata. Ne vastaavat vesinäytteiden oton ja laboratorioanalyysien toimeenpanosta ja valvonnasta. Tulosten perusteella vesistöt luokitellaan ja määrätään niille toimenpideohjelmat.
Viime vuoteen asti ELY-keskuksilla oli omat näytteidenottajat ja näytteiden analysointia teki muun muassa Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja monet paikalliset laboratoriot, joita on esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksillä. Keskuksiin kohdistuneet säästövaatimukset johtivat yt-neuvotteluihin ja toimintojen ulkoistamiseen. Näytteenottoon asetettiin 20 prosentin säästövaatimus.
Vuoden 2015 kilpailutuksen ulkopuolelle rajattiin valtion omat laitokset. ELY-keskukset toteuttivat kilpailutuksen keskitetysti ja isoina 2-3 alueellisen ympäristökeskuksen hankinta-alueina.
Pitää ymmärtää, mitä tilataan ja pitää huolehtia siitä, että tilaaja tekee sen mistä on sovittu.
– Alunperin oli tarkoitus saada mukaan paikallisia toimijoita ja pieniä firmoja, kertoo ympäristövastuualueen johtaja Satu Pääkkönen Uudenmaa ELY:stä. Toisin kuitenkin kävi.
Lapissa kilpailutuksen voitti Ahma Ympäristö Oy, muualla maassa Ramboll Finland Oy. Sopimukset ovat kolmen vuoden ja yhden optiovuoden mittaisia. Pari etelän ELY-keskusta oli tehnyt ulkoistamisen jo aiemmin, kuten Pirkanmaa, joka tuli Rambollille vasta tämän vuoden alussa.
Nyt elyjen omat näytteenottajat on irtisanottu tai he ovat siirtyneet muihin tehtäviin. Myös SYKEn laboratoriosta on irtisanottu väkeä.
Osa näytteenottajista, joita kaikkiaan oli noin 40, siirtyi suoraan Ramboll-yhtiön leipiin 1+1–muutostukitoimenpiteen turvin. Heille viime vuoden palkan maksoi siis valtio eikä Ramboll.
”Säästöt yllätti”
Ylitarkastaja Petri Liljaniemi ympäristöministeriöstä kertoo, että Rambollin ja Ahman avulla näytteenotosta ja analyyseistä syntyi ensimmäisenä vuotena ”yllättäen” säästöä 40 prosenttia. Mukana luvussa on toki näytteenottoon tehty 20 prosentin säästö. Tarkkoja rahasummia hinnoista ja säästöistä Liljaniemi ei anna, koska sopimushinnat ovat sopijoiden välisiä tietoja.
Sen verran hän valottaa hintapuolta, että ennen ulkoistusta vuonna 2015 maastotyö ja analyysikustannukset olivat noin neljä miljoonaa yhteensä koko maassa. Laboratorioiden osuus oli kolme miljoonaa ja näytteenotto miljoonan. Sama summa varattiin viime vuodelle, mutta siitä kului Liljaniemen mukaan vain 2,5 miljoonaa. Tänä vuonna kustannuksia nostaa myöhemmin kilpailutettujen eliönäytteiden analyysit.
– Laboratorioanalyysien hinta laski, koska Ramboll ja Ahma pystyivät tekemään ne keskitetysti, teollisessa mittakaavassa, Liljaniemi selvittää. Esimerkiksi Rambollin näytteet analysoidaan pääosin Lahden laboratoriossa.
Liljaniemen mukaan positiivisesti yllättävää oli myös se, että viime kesään mennessä suurin piirtein kaikki uuden toimijan käytännön ongelmat oli selvitetty.
– Ja suht hyvin on saatu se mitä on tilattu, hän lisää ja korostaa, että näytteiden määrän vähentyminen viidenneksellä ei asiantuntijoiden mukaan ”vielä merkittävästi vaaranna seurantojen luotettavuutta”.
Liljaniemi osallistui yhteyshenkilön roolissa tarjouskilpailun suunnitelleen ELY-keskusten hankintatyöryhmän työhön.
Mitkä säästöt?
Toisenlaisiakin näkemyksiä ongelmien määrästä ja laadusta on. Ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ELY:stä sanoo, että Rambollilla ei selvästikään alunperin ollut tarkkaa käsitystä siitä, mistä asiasta tarjous oli tehty. Sen vuoksi ELY:n väki on joutunut auttamaan melkoisesti Rambollia, jonne ei ELY:n näytteenottajia Uudellamaalla siirtynyt.
– He eivät olleet perehtyneet siihen, miten iso kokonaisuus ympäristöhallinnon seuranta on. Tuntuu, että tarjoukset teki eri ihmiset kuin ne, jotka asiaa käytännössä hoitavat, hän sanoo.
Uudenmaan ELY:n väki on neuvonut ja käynyt näyttämässä näytteenottopaikkoja. He ovat Marttilan mukaan joutuneet peräämään tuloksia ja valvomaan, että näytteet haetaan oikeista paikoista, oikealla tavalla, oikeista syvyyksistä ja oikealla analyysivalikoimalla. Välillä näytteitä on hänen mukaansa jäänyt ottamatta ja välillä on vääriä analyysivalikoimia. Ympäristökeskus on myös auditoinut Rambollin laboratorion juuri vuodenvaihteessa.
Ensimmäisen vuoden hinnoittelussa tätä kaikkea ei kuitenkaan ole otettu huomioon.
Vaikeuksia kuljetuksissa
Erikoistutkija Anssi Teppo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että osa merinäytteistä on jäänyt ottamatta ja vesinäytteiden toimittamisessa on ollut ongelmia.
– Näytteet kuljetetaan nyt Lahteen. Jos kuljetusyhteyksissä on jokin ongelma, se heijastuu heti tähän.
Tilausten valvontaan ja ohjeistamiseen on Vaasassakin jouduttu käyttämään työaikaa, mutta Teppo ei osaa arvioida avun määrää.
– Ramboll joutui opettelemaan paljon uusia toimintatapoja. Aika paljon asiaa auttoi, kun meiltä siirtyi kaksi kokenutta näytteenottajaa heille, Teppo jatkaa.
Miltä näyttää toinen sopimusvuosi?
– Olemme Rambollin kanssa vähän kehitelleet järjestelmää, joka toivottavasti toimii nyt paremmin, mutta aika näyttää, Teppo sanoo.
”Hinta nousee”
Kansainvälisen yrityksen hintapolitiikkaa arvostellaan monelta suunnalta.
Marttila sanoo, että Ramboll polki hintoja. Nykyinen hintataso ei hänen mukaansa voi olla pysyvä.
– Vesianalyysit Ramboll pystyy kyllä tekemään hyvin edullisesti omassa laboratoriossaan Lahdessa. Mutta kenttätyön hinnan uskon nousevan. Kun kaksi ihmistä kulkee järveltä toisella ja kolmannelle, ajelee satoja kilometrejä päivässä, niin näytteenoton hinnoittelu ei laskujeni mukaan voi täsmätä sen kanssa, mitä näytteenottajalle pitäisi maksaa palkkoja ja päivärahoja, kertoo Marttila.
Samaa mieltä on limnologi, toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY).
– Mekin teimme todella tiukan tarjouksen, mutta näinhän se menee, että joillain on varaa ottaa hinnalla millä hyvänsä, hän sanoo.
Ala on nyt hänen mukaansa tosi tiukalla.
– ELY:n kilpailutus käynnisti melkoisen hintasodan markkinoilla. Se on heijastunut kaikkiin sen jälkeisiin kilpailutuksiin, Mattila sanoo.
Tarjouskilpailussa hävinneen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Joni Holmroosin mukaan hintakilpailu oli aggressiivista.
– Ehkä jopa saalistushinnoittelua, hän heittää.
Liikkumavaraa ei ole
Ylitarkastaja Marttila kertoo, että Uudellamaalla säästö toteutettiin muun muassa harventamalla näytteiden ottoa ja karsimalla analyysivalikoimaa. Kaikki järvet ja joet pidettiin kuitenkin mukana seurannassa. Tärkeimmät asiat kuten vaikkapa happipitoisuus, typpi- ja fostoripitoisuudet, veden sähkönjohtavuus, rautapitoisuus ja alkaliniteetti, säilytettiin mukana.
Leikkausten seuraus on Marttilan mukaan se, että nyt jäädään heikommalle ymmärrykselle kokonaisuudesta, siitä, mihin suuntaan vesistöt ovat menossa.
Uutta kiireellistä seurattavaakin Marttilan mukaan olisi.
– Miten ihmis- kuin eläinlääkkeet kulkeutuvat vesistöissä ja mihin ne päätyvät? Tästä kaikesta tiedetään todella vähän. Nämä analyysit vaativat spesiaalitietoa ja ne ovat kalliita.
– Ihmettelemmekin miten tästä ristiriidasta selvitään. Jo ennen säästöjä olimme sellaisella tasolla, että EU-komissio oli ilmoittanut, että Suomessa ei riittävästi seurata vesistöjä, Marttila harmittelee.
Näytteidenotto- ja analyysipalveluiden ulkoistaminen on Marttilan mukaan jäykistänyt toimintaan.
– Aiemmin pystyimme ottamaan lisäkohteita, jos tulee vaikkapa kalakuolema, tai jos joku ilmoittaa, että sinilevää on yhtäkkiä tullut jonnekin. Nyt liikkumavaraa ei ole. Lisäselvitykset, joista ei ole välitöntä hyötyä, ovat jääneet pois.
Lisäkustannusten riski
Tilaajaosaamista peräänkuuluttava Harri Juvonen on huolissaan uusista vesistöuhkista ja niiden tuomista lisäkustannuksista, joita ei kilpailutuksessa otettu huomioon.
– Kun kilpailutetaan, pitäisi myös ennakoida mahdollisesti tulevia asioita ja pyytää niillekin arvio, optiohinta, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi lääkejäämiin ja hormoniesiintymiin, jotka olivat tiedossa jo kilpailutuksen aikaan.
Ulkoistaminen ei Juvosen mukaan ole sinänsä uhka.
– Mutta pitää ymmärtää, mitä tilataan ja pitää huolehtia siitä, että tilaaja tekee sen mistä on sovittu, hän sanoo.
Ostamisesta vastaavat nyt elyt ja jatkossa maakuntavirastot. Juvonen toivoo, että ensimmäinen valtakunnallinen kilpailutuskierros ei tapa paikallisia toimijoita.
– Tässä ajattelen alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä, joilla on paikallista osaamista, jonka merkitys jatkossa ehkä vielä korostuu, kun valtion aluehallinnon voimavarat supistuvat.
SYKE osallistuu vesistöjen seurantaan olemalla elyjen tukena näytteenoton suunnittelussa. Toinen SYKE:n tehtävä tulee EU:n vesipuitedirektiivistä, joka edellyttää vesien tilan seurantaa ja raportointia.
1+1 vääristi kilpailua
ELY-keskuksien irtisanottuja koski muutosturvapaketti, jossa valtio maksaa ensimmäisen vuoden palkan sille yritykselle, joka palkkaa irtisanotun vähintään kahdeksi vuodeksi. Näin Ramboll sai lopulta kahdeksan ELY-keskusten näytteenottajaa ilmaiseksi itselleen vuodeksi. Heidän mukanaan tuli kokemus ja paikallistuntemus.
Liljaniemi kiittelee menettelyä. Hän pitää tärkeänä sitä, että valtionhallinnossa edistetään irtisanottujen uudelleen työllistymistä ja toimitaan samalla lailla vastuullisesti kuin tehtiin esimerkiksi Nokia-yhtiön laajoissa irtisanomisissa.
Kaikki eivät innostu rinnastuksesta Nokiaan, koska uusien näytteenottajien tarve kilpailun voittavassa yrityksessä oli tiedossa.
Esimerkiksi Holmroos näkee 1+1-mallin käytön kilpailua vääristäneenä tekijänä.
– Tarjouskilpailussa sitä ei luvattu, eli kaikki eivät ole sitä voineet huomioida tarjouksen tekemisessä.
Holmroos arvelee, että maakuntauudistus ja itsenäiset maakunnat eivät tuo pienille paikallisille toimijoilla mahdollisuutta paluuseen. Hän muistuttaa, että ovathan elytkin itsenäisiä toimijoita.
– Silti kilpailutus tehtiin keskitetysti ja kilpailutusalueet olivat suuria, esimerkiksi Vaasa–Tampere–Turku -alue ja koko merialue vielä samassa. Eli äärimmäisen isoja minkään pienemmän yrityksen hoidettavaksi. Maakunnat voivat toimia samoin, kilpailuttaa monta maakuntaa yhdessä.
Kysymykseen, voiko vesistöjen tila heiketä näytteenoton leikkausten vuoksi, Satu Pääkkönen vastaa:
– Seurantaa ei tehdä seurannan vuoksi, vaan tietoa kerätään päätöksentekoa varten. Jos jostain ei ole riittävästi tietoa, kun päätöksiä tehdään, niin on siinä riskejä. Jos jostain näyte käydään ottamassa vaikka vain viiden vuoden välein tai ei ollenkaan, niin silloin tietoa ei ole käytössä päätöksenteon tueksi.