Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään 23. huhtikuuta. Toinen kierros järjestetään kaksi viikkoa myöhemmin. Vaalisuman täydentävät parlamenttivaalit kesäkuussa.
Äärioikeiston kansallisen rintaman (FN) Marine Le Pen nousi runsas viikko sitten ensimmäistä kertaa ykköseksi gallupeissa ohittaen keskustaoikeiston pääpuolueen, tasavaltalaisten (LR) François Fillonin. Molempien kannatus on 25 prosentin paikkeilla.
Myös vasemmalla tapahtuu. François Hollanden epäonnistuneen presidenttikauden jäljiltä sosialistinen puolue (eli sosiaalidemokraatit) on alamaissa. Puolue valitsee ehdokkaansa kaksivaiheisessa esivaalissa, jonka ensimmäinen kierros on tänään 22. tammikuuta ja toinen viikon kuluttua.
Vasemmistolla on tärkeä rooli Marine Le Penin pysäyttämisessä.
Voi olettaa, että sosialistiehdokkaan kannatus kohenee ainakin jonkin verran, kunhan nimi on saatu selville.
Toistaiseksi sosialistien ohi on kannatuksessa porhallettu oikealta ja vasemmalta.
Oikealta sosialistien ääniä tavoittelee vuosien 2014–2014 talousministeri 2014–2016 Emmanuel Macron. Hänen kannatuksensa vaihtelee 16:sta reilusti yli 20 prosentin.
Alistumaton Jean-Luc
Vasemmalta tulee Jean-Luc Mélenchon, joka Macronin tavoin on entinen sosialisti. Mélenchon erosi sosialisteista 2008 ja perusti Parti de Gauche -puolueen (vasemmistopuolue)eli PG:n.
Mélenchon ja PG olivat edellisissä vaaleissa yhteisillä listoilla Ranskan kommunistisen puolueen (PCF) kanssa. Nyt Mélenchonin tukena on presidentinvaaleja varten perustettu La France insoumise (alistumaton Ranska).
PCF tukee nytkin Mélenchonia, mutta päätös ei syntynyt helposti. Marraskuussa puoluekokous torjui Mélenchonin 55 prosentin enemmistöllä, mutta kolme viikkoa myöhemmin jäsenäänestys samalla enemmistöllä palautti liittoutumisen.
Lisäksi Mélenchonia tukee tietysti PG sekä pienempi vasemmistopuolue Ensemble.
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Mélenchon sai 11 prosenttia. Nyt hänen gallupsuosionsa vaihtelee 13–15 prosentin välillä.
Le Penia pysäyttämään
Parti de Gauchen sihteeristön jäsen Laurence Pauche sanoo, että tilanne Ranskassa muuttuu nyt nopeasti.
– Mélenchonin kannatus lähti liikkeelle samoista lukemista kuin viime vaaleissa, mutta nyt hänellä on mahdollisuus päästä toiselle kierrokselle.
Eikö tämä vaadi aikamoista optimismia?
– Emme tiedä, onnistummeko, mutta yritämme luoda vaihtoehdon. Sosialistinen puolue on nyt heikko hallituspolitiikkansa takia, ja se avaa mahdollisuuden, sanoo Pache.
Pachen mukaan sosialistien heikkous tarkoittaa myös sitä, että demareista vasemmalla olevalla vasemmistolla on tärkeä rooli Le Penin pysäyttämisessä. Äärioikeisto on viime vuosikymmeninä lisännyt kannatustaan erityisesti monilla vasemmiston perinteisesti vahvoilla alueilla.
– Mélenchon aloitti kampanjansa irrallaan puolueista, jotta aiemmin äänestämättä jättäneillä ja syrjäytetyiksi itsensä tuntevilla olisi helpompi tulla mukaan.
– Strategia ei ole puolueita vastaan, mutta ovet on avattava. Paikallisissa tukiryhmissä onkin nyt paljon uusia ihmisiä.
Vaikeat parlamenttivaalit
Ranskan vaalijärjestelmä suosii sosialisteja ja tasavaltalaisia ja tekee parlamenttipaikkojen saamisen pienemmille puolueille hyvin vaikeaksi. Edustajat valitaan yhden edustajan vaalipiireistä, joissa toiselle kierrokselle pääsevät 12,5 prosentin ääniosuuden saavuttaneet.
PG:n ja PCF:n liitolla Front de Gauchella on nyt 10 paikkaa 577:stä, ja Le Penin puolueella vain kaksi. Kansallisen rintaman vähäinen paikkamäärä johtuu siitä, että lähes kaikissa vaalipiireissä äänestäjät valitsevat toisella kierroksella kenet tahansa muun kuin äärioikeiston ehdokkaan.
Parti de Gauche ja kommunistit eivät ole toistaiseksi päässeet sopuun parlamenttivaalien yhteistyöstä. PCF:ää hiertää erityisesti se, että Mélenchonin liike vaatii yhteistä taloudenpitoa kampanjalle sekä laatimansa vaaliohjelman allekirjoittamista.
Jos sopua ei löydy, saattavat PCF ja PG jopa asettaa useisiin vaalipiireihin kilpailevia ehdokkaita. Viimeksi ne saivat yhteisellä listalla 6,9 prosentin ääniosuuden.
Yhteen nivotut kampanjat
Laurence Pache sanoo, että presidentin- ja parlamenttivaalit pitäisi käydä yhtenä kampanjana.
– Viisi vuotta sitten yksi ongelmista oli, etteivät kampanjat olleet yhteen nivottuja. Parlamenttivaaleissa kannatus putosi puoleen verrattuna presidentinvaaleihin.
Pachen mukaan sekä oikeisto (Fillon) että äärioikeisto haluavat saada islamin aseman Ranskassa ja terrorismin vaalien ykkösasiaksi.
– Me haluamme puhua työllisyydestä, tulonjaosta ja ympäristöasioista kuten ilmastonmuutoksesta.
Mélenchonin liike kampanjoi myös sosialistihallituksen runnomaa työlakien muutosta vastaan.
– Ranskalaisille on ollut shokki, että hallitus ajoi sen läpi ilman parlamentin myötävaikutusta hyödyntäen harvoin käytettyä perustuslain pykälää.
Fillonin kampanjaa Pache pitää ”kauheana”.
– Fillonin ajatukset ovat thatcherilaisia. Hän haluaa yksityistää parhaat palat sosiaalitoimesta ja terveydenhoidosta sekä erottaa puoli miljoonaa julkisen sektorin työntekijää.