Suomi eläköityy. Vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkeläisten väestöosuus on noussut 27,7 prosentista 31,5 prosenttiin.
Kaikki eläkeläiset eivät ole köyhiä ja kipeitä. Eläkeläisten keski-ikä on kohonnut lähes kolmella vuodella kahdessakymmenessä vuodessa. Ihmiset elävät pidempään ja terveempinä. Eläkkeelläoloaika on pidentynyt miltei viidellä vuodella.
Tämä on merkittävä muutos. Miehet ovat kuitenkin pudonneet naisten vauhdista. Naiset ovat 4,6 vuotta kauemmin vanhuuseläkkeellä kuin kaksikymmentä vuotta sitten, miehet vain 2,5 vuotta pidempään.
Sukupuolten välinen ero on kaventunut. Naiset ovat ottaneet miehiä kiinni myös eläke-euroissa. Naisten työssäkäynti on yleistynyt ja vanhuuseläke on noussut. Naisten osuus vain kansaneläkettä saavista on laskenut.
Yhä useampi eläkeläinen saa työeläkettä, ja vain reilu kymmenen prosenttia on pelkän kansaneläkkeen varassa. Vain kansaneläkettä saavien joukko on nuorentunut ja miesvaltaistunut.
Heikoin toimeentulo onkin nuorimmilla vain kansaneläkettä saavilla eläkeläisillä. Heillä oli keskimäärin pienimmät tulot ja heikoimmat kulutusmahdollisuudet.
Alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on kolminkertaistunut parissakymmenessä vuodessa, kun taas vanhuuseläkeläisissä pienituloisten osuus ei ole kymmenen viime vuoden aikana kasvanut lainkaan.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia alle 55-vuotiaita rangaistaan. Heidän keskimääräinen kokonaiseläkkeensä on matalin eikä se ole noussut reaalisesti lainkaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Työkyvyttömyyseläkkeen taso on heikentynyt.
Näiden ihmisten toimeentuloon pitäisi erityisesti satsata. Silti hallitus on leikannut kansaneläkettä kolmena perättäisenä vuonna.
Kokemusperäisillä mittareilla arvioituna eläkeikäisten toimeentulo on Suomessa EU-keskitasoa korkeampaa. Vain pari prosenttia vanhuuseläkeikäisestä väestöstä koki vakavaa aineellista puutetta tai vakavia toimeentulovaikeuksia vuonna 2014. Nämä kokemukset ovat vähentyneet vajaan kymmenen vuoden aikana.
Vanhuuseläkeikäisistä vain muutama prosentti saa toimeentulotukea. Leipäjonon asiakkaista eläkeläisten osuus on yli kolmannes. Eläkeläisten toimeentuloa on parannettava kohdennetusti, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa voivat elää hyvin.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi