Helsingin 30 laajasta metsäalueesta vain kolme on varmuudella turvassa rakentamiselta uudessa yleiskaavassa. Lopuissa 27:ssä avautuu mahdollisuus rakentamiselle, kertoo Suomen Kuvalehti torstaina.
Luontoselvitysten ammattilainen Keijo Savola on SK:n pyynnöstä verrannut ristiin Helsingin uuden yleiskaavan merkintöjä ja Helsingin arvokkaita metsäalueita esittäviä karttoja. Hänen mukaansa epävarmuus nousee kaavan suunnittelumääräyksistä, jotka ovat tapauskohtaisia.
– Jatkossa rajanveto maankäytössä ratkaistaan tarkoituksenmukaisuussyillä. Siis käytännössä jonkin vihreän [säilytettävän luonnon] pikselin puolelle voidaankin ohjata rakentamista, jos vieressä on rakentamispikseli.
Savola odottaa kaavoittajan jatkossa toteavan monia kertoja, että ”tämän tietyn viheralueen X saa yleiskaavan perusteella rakentaa, ja että tähän liittyvän kaavamääräyksen perusteella rakentamiseen otetaan vielä lisäksi tuo toinen alue naapuripikselin puolelta”.
Kiistoja puitaneen korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan lokakuussa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki Keskuspuistoa rakentamiselta suojelevan vastaesityksen, mutta hävisi äänestyksen.
– Viheralueiden nakertaminen on yleiskaavan suurin heikkous. Yleiskaavan rakennuspikselit peittävät alleen monia arvokkaita pienempiä luontokohteita sekä isompia kokonaisuuksia, totesi vasemmiston ryhmäpuhuja Paavo Arhinmäki valtuuston kokouksessa.
Yleiskaavaa kannattaneiden vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Hannu Oskala sanoo SK:ssa, että kyseessä on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava.