Nykyistä vahvempien alkoholijuomien sekä niin sanottujen limuviinojen tulo ruokakauppoihin tekisi kaupalle hyvää, mutta kansanterveydelle huonoa. Näin voi tiivistää kahden tiistaina julkaistun alkoholilakiesitykseen liittyvän kannanoton sanoman.
Päivittäistavarakaupan mukaan uudistus vähentäisi 50 prosentilla A-oluen sekä saman vahvuisten siiderien ja lonkeroiden matkustajatuontia, siirtäisi 60 miljoonaa euroa verotuloja kotimaahan sekä tukisi kattavan myymäläverkoston säilymistä Suomessa. Alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi vain puoli prosenttia, sillä uudistus vähentäisi väkevien alkoholijuomien kulutusta.
Taloustutkimus selvitti alkoholilain vähittäiskauppaa koskevien muutosten vaikutuksia Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.
– Alkoholilain muutosten vaikutuksista kuluttajien valintoihin ja alkoholin kokonaiskulutukseen on esitetty erilaisia arvioita. Arvioissa on kuitenkin huomioitu heikosti eri muutostekijöitä, kuten hintatason vaikutusta tuotteiden myyntiin tai kulutuksen siirtymää eri myyntikanavien välillä. Tämä tilasto- ja kuluttajatutkimustietoa hyödyntävä selvitys antaa hyvän ja perustellun arvion vähittäiskauppaa koskevien lakimuutosten vaikutuksista, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.
Kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista kannattaa alkoholin myynnin vapauttamista ja 12 prosenttia on sääntelyn tiukentamisen kannalla.
Kulutus laskenut useita vuosia
Tarttumattomien sairauksien verkostoon kuuluvat järjestöt puolestaan vetosivat tiistaina hallitukseen, jotta se arvioisi uudelleen parhaillaan lausuntokierroksella olevan alkoholilain kokonaisuudistuksen sisällön.
Järjestöt muistuttavat, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään hyvinvointia ja terveyttä, kaventamaan terveyseroja sekä tasapainottamaan julkista taloutta ja edistämään Suomen kilpailukykyä. Alkoholilain uudistus on ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa, katsovat verkostoon kuuluvat Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Diabetesliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäyhdistys.
Järjestöjen mukaan alkoholin saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan alkoholin kulutukseen ja alkoholihaittoihin. Alkoholin kulutus on ollut jo usein vuosien ajan laskusuunnassa Suomessa. Taustalla ovat olleet ennen kaikkea toistuvat veronkorotukset, joilla on peruttu vuoden 2004 mittavaa alkoholiveron alennusta.
”Yli sata uutta kuolemaa”
Tiistaina julkaistu Päihdetilastollinen vuosikirja kertoo, että vuonna 2015 yli 15-vuotiaat suomalaiset kuluttivat keskimäärin noin 10,8 litraa sataprosenttista alkoholia. Edelliseen vuoteen verrattuna alkoholinkulutus väheni 3,6 prosenttia ja alkoholiperäisiin sairauksiin kuolleiden määrä väheni kymmenen prosenttia.
Terveysjärjestöt ovat lakiuudistuksen alkoholin kulutusta lisäävästä vaikutuksesta täysin eri mieltä kuin kauppa. Niiden mukaan hallituksen esittämä uudistus lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta Suomessa arviolta noin kuudella prosentilla. Yksinomaan alkoholikuolemat lisääntyisivät tämän seurauksena vähintään 100–150:llä vuodessa.
Päälle tulevat alkoholin aiheuttamat kustannukset. Alkoholista aiheutuu vuosittain vähintään 1,3 miljardin euron suorat kustannukset yhteiskunnalle ja pelkästään alkoholiin liittyvien maksasairauksien vuoksi kuoli vuonna 2015 lähes tuhat ihmistä, kerrotaan Päihdetilastollisessa vuosikirjassa.
”On vaikea nähdä perusteita sille, että itseisarvoinen normien purku ja yksilön vastuuseen vetoaminen nousisivat uudistustyössä merkittävien kansanterveyden ja kansantalouden näkökohtien edelle”, yhteensä 330 000 jäsentä edustavat järjestöt toteavat.