Ihmiset yrittävät saada apua rahahuoliinsa, mutta palvelut eivät Takuusäätiön mukaan riitä tai kohtaa avuntarvitsijoita. Säätiön saaman palautteen perusteella osa Velkalinjalle soittaneista luovuttaa. Vaarana on, ettei apua haeta myöskään muualta.
Kolmasosa linjalle päässeistä soittajista ei ole tietoisia kunnan maksuttomasta talous- ja velkavelkaneuvonnasta. Neljä kymmenestä sanoo, ettei halua tai ei ole saanut aikaiseksi hakeutua neuvontaan.
Säätiön mukaan ennätysvuosi oli kuitenkin vain jäävuorenhuippu. Sadoilla tuhansilla suomalaisilla on maksuhäiriömerkintä ja vielä useampi on ulosotossa. Valtaosa Velkalinjalle soittaneista on jo vakavassa velkakierteessä. Kulutusluottoa ja laskurästejä on keskimäärin noin 25 500 euroa. On myös paljon ihmisiä, joiden talousongelmat eivät ole vielä vaikeita ja yksinkertaisetkin neuvot voisivat auttaa.
Helppo saatavuus houkuttelee
Säätiön mukaan raha-asiat tulisi ottaa puheeksi kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihmisiä kohdataan. Mahdollisista talousvaikeuksista pitäisi tiedustella esimerkiksi sairaalan sosiaalityössä ja työttömien palveluissa. Seitsemällä kymmenestä soittajista velkaantuminen liittyy sairastamiseen, eroon tai tulojen pienenemiseen tavallisimmin työttömyyden tai yritystoiminnan vuoksi.
Ihmiset ottavat kalliita luottoja tavallisesti jonkin arjen hankalan tilanteen ratkaisemiseksi. Monet sanovat aavistaneensa, että siitä koituu ongelmia. Siitä huolimatta velanoton helppo saatavuus houkuttele ratkaisemaan ongelman nopeasti luotolla eikä muita vaihtoehtoja mietitä, koska elämäntilanne on vaikea, rahantarve yllättää tai heillä ei ole riittävää talousosaamista. Keskustelu ulkopuolisen kanssa voi pysäyttää ja avata silmät.
Liian helpon luoton saaminen tai muut liiallisen velanoton rajoittamistoimet eivät yksin auta. Takuusäätiö perää kulttuurinmuutosta, jossa niin ammattilaiset kuin myös ihmiset keskenään puhuvat kulutuksesta, rahankäytöstä ja toimeentulo-ongelmista luontevasti ilman moralisointia.