Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus ovat olleet eri linjoilla siitä, tarvitaanko vielä leikkauksia. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ilmoittautuu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) joukkoihin, joka on suhtautuu nihkeästi lisäleikkauksiin ja uskoo talouskasvun olevan valtiovarainministeriön ennakoimaa suurempi.
– Kannustan hallitusta oman ohjelmansa noudattamisessa fiksuun luovuuteen. Hallitusohjelmaa pitää lukea ekonomistin eikä juristin näkökulmasta. Kokoomus lukee kuin juristi, Sund toteaa.
Hänestä tulonsiirtoihin tai toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset sopivat huonosti suhdannetilanteeseen, työllisyystilanteeseen tai mahdolliseen talouskasvuun. Luova ajattelu edellyttäisi hallitukselta alijäämätavoitteesta tinkimistä.
Historian valossa pitkäaikaistyöttömyyttä on erittäin vaikea sulattaa.
”Fiksuja uudistuksia pitää jatkaa”
Sund kehottaakin hallitusta jatkamaan rakennemuutoksia. Hän ei pidä lainkaan perusteltuna indeksien tai tulosiirtojen leikkauksia.
– Ensimmäisenä tulee perhevapaauudistus mieleen, vaikka se ei olekaan hallitusohjelmassa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki tuntuvat olevan ajatuksen takana. Tämä olisi pitkävaikutteinen muutos.
Toisena isona asiana hän nostaa yritystukiviidakon perkaamisen.
– Se on luvattu hoitaa järjelliseksi, mutta edelleenkin se rönsyää.
”Hallituksen työllisyysastetavoite ei toteudu”
Sundin mukaan hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste ei toteudu. Se ei toteudu seuraavankaan hallituksen aikana, jos sille jää perinnöksi nykyisen tasoinen pitkäaikaistyöttömyys.
Sund pitää pitkäaikaistyöttömyyden kasvua talouspolitiikan suurimpana ongelmana. Hän luonnehtii hallitusta välinpitämättömäksi: se ei ole tehnyt juuri mitään pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi.
– Historian valossa pitkäaikaistyöttömyyttä on erittäin vaikea sulattaa. Tämä vaikuttaakin siihen, että työllisyysastetavoite jää haaveeksi.
Hän muistuttaa erityisesti kahdesta pitkäaikaistyöttömien ryhmästä:
– Meillä on ikääntyneet miehet ja nuoret. Kummassakin ryhmässä pitäisi olla täsmätemppuja. Hallitus on ollut enemmänkin keppipuolella. Se ei hoidu tällä.
Pitkäaikaistyöttömien työllistämisellä kiire
Sund kiirehtii hallitusta tekemään radikaaleja toimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hän ottaisi syyniin aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat, mikä tarkoittaa perinteisiä palkkatukia ja koulutusta.
Hän on valmis ottamaan keinovalikkoon palkansaajille vastenmielisempiä keinoja, kuten keppiäkin työvoiman liikkuvuuden edistämiseen sekä työttömyysturvan jonkin asteita aktivointia.
– Kaikki konstit pitää käyttää. Pelkään, että ikäjakaumasta ja pitkäaikaistyöttömyydestä yhdistettynä tulee aikapommi, Sund sanoo.
– Palkkasumma ei näytä yltävän suotuisassakaan talouskasvun tilanteessa sellaiselle tasolle, että voisimme säilyttää nykyisen hyvinvointivaltion palvelutason, Sund varottaa.
Elvytystä kyllä, mutta vain kohdennettua
Sundin mukaan elvyttävää politiikkaa tarvitaan edelleenkin, vaikka talousennusteet ovat aiempaa positiivisempia. Hän ei halua mitä tahansa elvytystä. Sen pitää pitkällä aikavälillä vähentää velkaantumista.
– Valitaan kohteeksi infra, tutkimus ja koulutus, nämä kolme ovat sellaisia kohteita, jotka maksavat itse itsensä takaisin.
– Minä ottaisin velkaa pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi. Se maksaa itse itsensä takaisin keskipitkällä, jopa lyhyellä aikavälillä takaisin.
Sund muistuttaa, että taloustieteellinen tutkimus on tuottanut paljon tietoa, että mihin satsaaminen tuottaa tulosta. Verotuksen alentamisessa etumerkki on oikea, mutta se ei ole tehokas tapa.
Hän pitää tehottomana myös tulonsiirtojen kautta elvyttämistä.
– Yksityisen kulutuksen kautta elvytyksen kerrannaisvaikutukset eivät ole kaikkein tehokkaimpia.
– Julkiset investoinnit on ykkönen. Se generoituu laajasti kansantalouteen ja tuottaa panosta suuremman hyödyn, Sund toteaa.