Lehtikuva/Kimmo Rauatmaa

Terrafamen kaivoksen toiminta ja ympäristöriskit kaatuvat veronmaksajille, jos valtion omistama Terrafame Group ei löydä ulkopuolisia sijoittajia kaivostoimintaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti marraskuussa, ettei Sotkamon entisen Talvivaaran kaivoksen alasajo ole ajankohtainen. Sotkamossa on tehty ihme, Sipilä iloitsi medialle.

Julkisuudessa tikun nokkaan Sipilän Terrafamen vierailusta nousi Terrafamen pipo, joka pääministerillä oli päässään.

Sipilä, valtion kaivostoiminnan ohjauksesta vastaava ministeri Olli Rehn (kesk.) eikä hallitus ole edelleenkään avoimesti ja uskottavasti kertoneet, miksi hallitus uskoo, että tähän asti pelkästään tappiota tuottanut kaivostoiminta alkaisi kannattaa taloudellisesti tulevaisuudessa.

Eduskunta teki päätöksen Terrafamen lisärahoituksesta erittäin niukkojen tietojen varassa sekä hyvässä uskossa investoinnin kannattavuudesta.

Veronmaksajat takuumiehenä Terrafamessa

Valtio aloitti kaivostoiminnan vuoden 2015 syyskuun alussa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän jäljiltä. Kaivostoimintaa pyörittävän Terrafame Oy:n omistaa valtion sataprosenttisesti omistama Terrafame Group Oy.

Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja on Matti Hietanen.

Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja on Matti Hietanen.

Kaivostoiminnan nykyinen johto ei juuri keiku julkisuudessa toisin kuin Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä. Hän kääri sievoiset rahat itselleen ja jätti jälkeensä konkurssipesän ja ympäristöongelmat valtion hoidettavaksi.

Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Lauri Ratia ja toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Ulkoista rahaa etsivän ja rahoitusneuvotteluista vastaavan Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja on Matti Hietanen.

Kaivoksen työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Vetola kiittelee nykyjohtoa pitkäjänteisyydestä. Aikaisemmin toimittiin pörssiyhtiön ehdoilla, mikä teki toiminnasta hektistä.

Riskit ovat hallinnassa

Sipilä muisteli medialle Sotkamossa Terrafamen vierailunsa yhteydessä mustia kirjekuoria, joita hallitusneuvottelijat saivat eteensä Talvivaarasta vielä viime vuoden keväänä.

Sipilän mukaan tuolloin oli ”ympäristöriski, prosessiriski ja taloudellinen riski yhtä aikaa päällä”. Marraskuussa Sipilä uskoi, että sekä ympäristöriski että prosessi ovat hallinnassa. Hän oli myös uskossaan vahva ulkopuolisten rahoittajien järjestymiseen.

Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoi viikkoa aiemmin kaivosyrityksen tiedotteessa: kaivoksen ylösajo on edennyt suunnitelmien mukaan ja ympäristöasiat on saatu hallintaan.

Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

Myös Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen vakuutti, että ”yhtiö on menossa kohti kannattavaa kaivostoimintaa. Saavutimme keskeisimmät tuotannolliset tavoitteemme myös kolmannella vuosineljänneksellä”.

Sipilän vierailu ajoittui kaivokselle muutama päivä sen jälkeen, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta oli päättänyt sadan miljoonan lisäpääomituksesta.

Samalla ministerit päättivät, että ulkoisen rahoituksen hankinnalle toukokuussa asetetusta takarajasta luovutaan. Terrafamelle annettiin lisäaikaa sijoittajien etsintään. Yritys voi jatkaa rahoitusneuvotteluja vielä ensi vuoden puolella.

Ministerivaliokunta päätti ottaa valtion vastuulle myös ympäristöluvissa Terrafamelta edellytetyt 107 miljoonan vakuudet. Nämä eivät ole riihikuivaa rahaa vaan vakuus siitä, että tarvittaessa summa löytyy.

”Sotkamon ihme” porkkana eduskunnalle

Sipilän markkinoima ”Sotkamon ihme” oli tarpeen eduskunnalle. Hallituksen oli varmistettava, että eduskunnasta löytyy enemmistö Terrafamelle ensi vuoden budjetissa myönnettävän yli 200 miljoonan euron sitoumuksen taakse.

Hallituspuolueiden – keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen – sekä SDP:n äänin eduskunta äänesti kumoon vasemmistoliiton vaatimuksen, jossa perättiin pääministeri Sipilältä eduskunnalle tiedonantoa kaivostoiminnan kannattavuudesta.

Eduskunta teki päätöksen Terrafamen lisärahoituksesta erittäin niukkojen tietojen varassa sekä hyvässä uskossa investoinnin kannattavuudesta. Se ei saanut lyhyen eikä pitkän aikavälin laskelmia kaivostoiminnan kannattavuudesta eikä rahoitusneuvotteluista.

Eduskunnan myöntämä sadan miljoonan pääomitus riittää vuonna 2017 kesän ylitse. Kansanedustaja Kari Uotila kysyikin:

– Mutta entä sen jälkeen. Milloin kaivos muuttuu kannattavaksi?

Kustannukset kaivoksen alasajosta kaatuvat kokonaan veronmaksajien piikkiin, jos Terrafame ei onnistu hankkimaan ulkopuolisia rahoittajia jatkamaan kaivostoimintaa.

Kaivostoiminnan tulevaisuus on täysin avoinna. Mitä tapahtuu, jos Terrafame ei saakaan ulkopuolista rahoitusta? Jatkaako valtio pääomittamista?

Kaivostoiminnan omistajaohjauksesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) talousjohtaja Mika Niemelä vastaa:

– Hyvä kysymys, mutta meillä ei ole mitään syytä uskoa, etteikö ulkopuolisia sijoittajia löydy.

– Syksyn mittaan on nähty, että operatiivisesti on saatu hyviä tuloksia ja kiinnostusta Terrafamea kohtaan on ollut. Kaivoksella tapahtunut tulipalo on epätoivottava uutinen. Mutta ymmärretään varmasti, että ollaan tekemisissä kuumien kemikaalien kanssa, Niemelä sanoo.

Tappiot 15 miljoonaa kuukaudessa

Terrafamen ylösajo tuottaa tappiota joka päivä. Tappiokertymän kasvu tosin hidastui jonkin verran vuoden mittaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on uskossaan vahva ulkopuolisten rahoittajien järjestymiseen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on uskossaan vahva ulkopuolisten rahoittajien järjestymiseen.

Yhtiön tappiot vuodelta 2015 kohoavat noin 180 miljoonaan, mikäli viimeisen vuosineljänneksen tappiokehitys jatkuu loivasti alentuen kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tahtiin.

Kaivos näyttää tuottavan tappiota keskimäärin 15 miljoonaa euroa kuukaudessa. Terrafame ilmoittaa käyttökatteen olleen 136,4 miljoonaa miinuksella tammi-syyskuussa, mikä on 13 miljoonaa budjetoitua parempi.

Sipilän vierailun aikaan hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia ilmoitti, että kassavirta kääntyy positiiviseksi vuoden 2018 alussa.

Talous ei etene aiotun suoraviivaisesti. Joulukuun puolivälissä Terrafamessa tapahtuneen tulipalon seurauksena kaivos joutui osittain seisokkiin, ja kustannukset juoksevat.

Rahaa palanut 1 – 1,5 miljardia

Terrafame ja sitä ennen Talvivaara ovat olleet valtion rahasyöppöjä. Viime syyskuussa aloitettuun Terrafamen kaivostoimintaan valtio on upottanut Sipilän hallituksen päätöksillä riihikuivaa rahaa jo 491,6 miljoonaa.

Tällä hinnalla työllistetään nykyisin Terrafamessa noin 620 työntekijää. Urakoitsijat mukaan lukien kaivoksella työskentelee säännöllisesti 980 työntekijää.

Ennen Terrafamen perustamista valtio sijoitti Talvivaaraan Solidiumin kautta yhteensä yli 300 miljoonaa.

Rahaa oli myöntämässä muun muassa omistajanohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala (vihr.). Ministerivaliokunnassa vihreiden Ville Niinistö ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) jättivät eriävän kirjauksen.

Kaivostoiminnan junaan kesken kaiken hypännyt työ- ja elinkeinoministeriön talousjohtaja Mika Niemelä myöntää julkisuudessa esiintyneen 1 – 1,5 miljardin euron arvion Talvivaaran/Terrafamen kaivostoimintaan uponneesta rahamäärästä olevan lähellä oikeaa, jos mukaan lasketaan myös investoinnit kaivostoiminnan infrastruktuuriin.

Kallis tuotantoprosessi uhka kannattavuudelle

Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallituksen jäsen Heikki Simola muistuttaa, että Terrafamen kaivoksen tuotantoprosessin vaativuudesta ei ole juuri puhuttu julkisuudessa.

Kaivos näyttää tuottavan tappiota keskimäärin 15 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Hän arvioi esiintymää ”huippuhuonoksi”, vaikka nikkeliä on tonneina paljon.

– Pitoisuudet ovat niin pieniä, että metallien erottaminen ei onnistu tavanomaisilla rikastusmenetelmillä, Simola sanoo.

Hän kertoo, että Terrafamen prosessi, niin kutsuttu bioliuotus, vaatii valtavan paljon enemmän kemikaaleja kuin perinteinen malminrikastus.

– Normaali rikastus on aika yksinkertainen prosessi, mutta tässä käytetään päivittäin satoja tonneja kalliita kemikaaleja, ja syntyy vastaavat määrät rikastusjätettä.

Jätteenä syntyneessä kipsissä on runsaasti raskasmetalleja, mukaan lukien uraania.

Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Lauri Ratia.

Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Lauri Ratia.

–  Kaivoksen kannattavuus on kiikun kaakun, vaikka kaikki menisi hyvinkin. Näyttää, että prosessit lipsuvat joka kohdassa alkuperäisistä laskelmista, eli kemikaaleja tarvitaan enemmän kuin ennakoitiin, ja metallien saanto jää selvästi arvioitua pienemmäksi. Lisänä vielä, että metallien hinnat ovat alamaissa.

Terrafamessa uskotaan Sipilän tapaan, että prosessi on hallinnassa. Lauri Ratia vakuutti Sipilän vierailun yhteydessä, että ”bioliuotus toimii hyvin” vedoten viime talven kokemuksiin. Neljä murskekasaa on valmiina eikä ole ”mitään sellaista, joka jollakin tavalla vaikeuttaisi”.

Kuukausi vakuuttelujen kaivoksen rikkivetylaitoksella alkoi palaa.

Kaivosalueella on ollut suuri ongelma myös ylimääräisistä vesistä, joita alueella oli vielä vuoden alussa noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Marraskuussa Terrafame ilmoitti näiden vesien määrän laskeneen vajaaseen neljään miljoonaan kuutiometriin.

Ratian mukaan”yhtiö on saanut ympäristöasiat hallintaan”.

Tuotantoprosessin kannattavuus esiin

Dosentti Heikki Simolan mukaan kaivoksen talous ei näytä kannattavalta millään visiolla. Hän vaatiikin Terrafamea julkistamaan selkeät arviot tuotannon kustannuksista kaivoksen ylösajon ja täyden tuotannon vaiheessa eikä pelkästään arvioita tulevien vuosien tuotantomääristä.

Ensi vuonna Terrafame aikoo tuottaa nikkeliä 24 000 tonnia. Tänä vuonna tuotanto oli tammi – syyskuussa vajaa 5 700 tonnia. Sinkkiä yhtiö tuotti samana aikana lähes 13 900 tonnia, ja ensi vuonna tavoite on 58 000 tonnia.

Nikkelin tuotanto aiotaan nostaa 35 000 tonniin vuoteen 2019 mennessä ja sinkin tuotanto 75 000 tonniin. Yhtiö laskee sen varaan, että nikkelin ja sinkin hintakehitys jatkuu positiivisena ja tuotantokustannusten yksikköhinta alenee.

Nikkelin hinta on tänä vuonna ollut alimmillaan viiteen vuoteen, ja varastot maailmalla ovat ennätysmäisen suuret.

Simola muistuttaa blogissaan, että vuonna 2009 Talvivaara Oy ilmoitti tuotannon volyymin olevan parhaimmillaan 50 000 tonnia nikkeliä, 90 000 tonnia sinkkiä ja 15 000 tonnia kuparia.

Terrafamen tavoitteita on rukattu kolmanneksella alaspäin eikä kuparin tuotantotavoitteista edes mainita.

Myös suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta vaatii Terrafamelta kannattavuuslaskelmia.

– Toiminta on tappiollista. Nikkelin hinnan ja tuotantomäärien pitäisi kasvaa olennaisesti, jotta kaivostoiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Uskottavia perusteita kannattavuudesta ei ole esitetty, mikä on kansalaisten ja veronmaksajien kannalta arveluttavaa.

Hän huomauttaa, että ”kansalaisilta odotetaan aikamoista luottamusta, kun asioita ei ole hoidettu hyvin”.

Aho muistuttaa, että kaivoksen elinkaareksi on arvioitu 30 vuotta.

– Olisi hyvä nähdä, millaisiksi on arvioitu jätemäärät, jotka jäävät alueelle ja miten ne voidaan vastuullisesti hoitaa. Jätemäärät kasvavat kaiken aikaa.

Näin pitkä kaivostoiminta edellyttäisi uuden avolouhoksen avaamista ja Kolmisoppi-järven tyhjentämistä. Laajentamisen lupaprosessia ei liene edes vielä aloitettu.

Ympäristöluvat valitusprosessissa

Terrafamen ympäristöluvat ovat valitusprosessissa. Vaasan hallinto-oikeus antoi huhtikuussa päätöksen valituksista, jotka koskevat kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista.

 Ensi vuonna Terrafame aikoo tuottaa nikkeliä 24 000 tonnia.Tänä vuonna tuotanto oli tammi – syyskuussa vajaa 5 700 tonnia. Sinkkiä yhtiö tuotti samana aikana lähes 13 900 tonnia, ja ensi vuonna tavoite on 58 000 tonnia.


Ensi vuonna Terrafame aikoo tuottaa nikkeliä 24 000 tonnia.Tänä vuonna tuotanto oli tammi – syyskuussa vajaa 5 700 tonnia. Sinkkiä yhtiö tuotti samana aikana lähes 13 900 tonnia, ja ensi vuonna tavoite on 58 000 tonnia.

Aluehallintovirasto on yhdistänyt hakemuksen uraanin talteenottolaitoksen ympäristöluvasta hakemukseen lupamääräysten tarkistamisesta. Nyt kaivoksen tuotantoprosessissa esiintyy ja kerääntyy jätteeksi uraania, jota ei ole luvitettu.

Terrafamen on haettava uutta ympäristölupaa koko toimintaansa varten vuoden 2017 elokuun loppuun mennessä, mikäli se aikoo jatkaa toimintaansa vuoden 2018 jälkeen.

Kaivoksen koko toimintaa, vesipäästöjä lukuun ottamatta, säätelee alkuperäinen ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007.

Suomen Luonnonsuojeluliitto syyttää Terrafamea uraanin myynnistä luvitta. Myös Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen myöntää tämän Ylelle.

– Yleisen oikeustajun mukaan alun perin olisi pitänyt olla arvio, että mitä uraanille tapahtuu ja mitä sille aiotaan tehdä. Se tarvitsee luvan loppusijoittamiseen, jos sitä jää kaivosalueelle.Vaarallisena aineena sille on omat säännökset ja luvat, muistuttaa Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

– Tai jos kerätään ja kaupataan, ne tarvitsevat omat lupansa nekin. On vastuutonta, jos ei tiedetä mihin uraani joutuu, sanoo Sulkava.

Arvaamattomat ympäristökustannukset

Yhtiö ilmoittaa aloittaneensa kaivostoiminnan alasajon edellyttämän tarkemman sulkemissuunnitelman valmistelun sekä kustannusten arvioinnin. Sulkemisen mahdollisesti edellyttämän ympäristövaikutuksen arvioinnin (YVA) laatiminen on käynnistetty.

Yhtiö joutuu rakentamaan muun muassa nykyistä turvallisempia jätesakkojen varastoimisaltaita. Lupapäätöksissä on myös muun muassa määräyksiä uusien kaatopaikkojen ja kaivannaisjätteen jätealueiden rakentamisesta sivukivelle.

Kustannukset näistä saattavat nousta jopa kymmeniin miljooniin, mikäli korkein hallinto-oikeus vahvistaa luvat. Tiukentuneet ympäristövelvoitteet tulevat yhtiön vastuulle, mikä vaikuttaa kannattavuuteen.

Talvivaara/Terrafamen toiminta on kuormittanut merkittävästi ympäristöä. Kaivostoiminnan jäljet näkyvät muun muassa Oulujoen vesistöalueella lähimmissä järvissä Salmisessa ja Kalliojärvessä sekä Vuoksen vesialueella Kivijärvessä. Nuasjärven tilasta on erilaisia näkemyksiä.

Kainuun ELY-keskus on viime vuoden joulukuussa määrännyt Talvivaara Sotkamo Oy:n korjaamaan aiheuttamiaan muutoksia läheisissä järvissä.

Kallis kaivostoiminnan alasajo ei houkuta hallitusta

Hallitus valitsee ruton ja koleran väliltä: valtion rahaa on pistetty kaivostoimintaan käsittämättömän paljon, ja ellei kaivostoiminta jatku, valtiolle jää käsiin valtava ympäristöongelma. Riskin kantajaksi halutaan ulkopuolisia rahoittajia.

Kaivoksen sulkemisen ja alasajon hinnaksi on laskettu, tahosta ja toimenpiteistä riippuen, 300 – 500 miljoonaa.

Terrafame on esittänyt alasajosta lähes 500 miljoonan euron kustannusarvion. Samasta suuruusluokasta puhui Sipilä marraskuun alussa.

Varsinaista suunnitelmaa kaivostoiminnan alasajosta ei ole vielä tehty Terrafamessa eikä omistajavalvonnasta vastuussa olevassa työ- ja elinkeinoministeriössä, vaikka ministerivaliokunta esitti vaihtoehdon alasajosta jo toukokuussa.

Kustannukset kaivoksen alasajosta kaatuvat kokonaan veronmaksajien piikkiin, jos Terrafame ei onnistu hankkimaan ulkopuolisia rahoittajia jatkamaan kaivostoimintaa.

Kaivoksen alasajossa riittäisi työtä useammallekin hallitukselle. Osan alasajon toimenpiteistä on arvioitu kestävän jopa 30 vuotta.

Koukuttavia visioita työllisyydestä

Alasajo ei houkuta työllisyysasteen nostamista tavoittelevaa Sipilän hallitusta. Se haluaa esiintyä kaivostoiminnan pelastajana hinnalla millä hyvänsä.

Kaivostoiminnan aluetaloudellisista ja työllistämisvaikutuksista Kainuun ja Suomen talouteen on laadittu houkuttelevia visioita, vaikka Terrafamen taloudellisesta kannattavuudesta yrityksenä on niukasti tietoa.

Ramboll Finland Oy:n selvityksen mukaan kaivostoiminta loisi parin vuoden päästä alkavalla viisivuotiskaudella 2019 – 2023 noin 4 300 henkilötyövuotta, joista Kainuuseen jäisi 1 500 ja muualle Suomeen noin 2 800.

Selvityksessä arvioitiin myös Terrafamen suoria taloudellisia vaikutuksia sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksia Kainuussa ja muualla Suomessa viidellä osa-alueella: työpaikat ja palkansaajakorvaukset, kokonaistuotos ja arvonlisäys, bruttokansantuote, tuonti ja vienti sekä verot.

Kansantaloudellisen kokonaistuotoksen arvoksi saatiin täydellä kapasiteetilla toimiessa 1,1 miljardia euroa vuodessa. Arvio on konsulttiselvitys.

Tähän mennessä valtio on yksin sijoittanut kaivoksen toimintaan lähes tämän summan.

Kävipä Terrafamen työllisyysvaikutuksille niin tai näin, Sipilän hallitus ei ole vastaamassa huutoon, sillä eduskuntavaalit ovat jo vuonna 2019.