Perustulokokeilu
Tavoite: Saada tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllistymiseen sekä selvittää perustulon muita vaikutuksia.
Perustulon taso: 560 €/kk, veroton etuus.
Kohderyhmä: Suomessa asuvat 25−58-vuotiaat, joille maksetaan marraskuussa 2016 työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Otos: Kohderyhmän joukosta valitaan satunnaisotannalla 2 000 henkilöä. Kokeiluun osallistuminen on heille pakollista, jotta tutkimustulokset eivät vääristy. Muu kohderyhmä muodostaa tutkimuksen verrokkiryhmän.
Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkaa vuoden 2017 alussa. Kokeilun toteuttamisvaihtoehtoja selvittänyt tutkimusryhmä toivoo, että kokeilu saa jatkoa.
− Vuonna 2017 kokeiluun tuleva malli on nähtävä ensimmäisenä askeleena kokeiluiden sarjalle, jossa testataan erityyppisiä perustuloratkaisuja, sanoo tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas Kelasta.
Ensimmäisessä vaiheessa kokeiluun osallistuu 2 000 Kelan työttömyysetuuksia saavaa 25−58-vuotiasta henkilöä. Tutkimusryhmä suosittelee, että vuonna 2018 kokeilun otoskokoa kasvatetaan ja mukaan otetaan työttömien lisäksi muita pienituloisia. Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden mukaan ottamista on harkittava.
Tutkimusryhmä suosittelee pitäytymään valtakunnallisessa satunnaisotannassa, sillä alueelliset kokeilut tulisivat hyvin kalliiksi.
Suunnittelutyö aloitettava välittömästi
Kokeilun ensimmäisen vaiheen suunnittelussa aikataulu oli hyvin tiukka.
– Hallituksen tulee pikaisesti päättää kokeilujen sarjan seuraavista askeleista. Jos uutta mallia ryhdytään suunnittelemaan, työn pitäisi alkaa heti ensi vuoden alussa. Tarkempia suunnitelmia voidaan tehdä vasta sitten, kun tiedetään, paljonko laajennettuun kokeiluun on käytettävissä rahaa, Olli Kangas sanoo.
Myöhemmissä kokeiluissa voitaisiin testata eritasoisia perustuloja sekä erilaisia veromalleja ja tutkimusasetelmia. Mukaan voitaisiin ottaa uusia väestöryhmiä. Vuonna 2019 tai 2020 käyttöön tuleva tulorekisteri voi mahdollistaa myös negatiivisen tuloveron kokeilemisen.
Myönteistä Suomi-kuvaa
Perustulokokeilun ulkomailla saama huomio on vaikuttanut Suomen imagoon erittäin myönteisesti. Tutkimusryhmän mukaan tätä maabrändiä kannattaa pitää yllä.
– Ulkomainen kiinnostus kokeilua kohtaan on ollut valtaisaa. Tutkimusryhmän jäsenet ovat antaneet satoja haastatteluja ulkomaisille medioille ja pitäneet lukuisia esitelmiä tieteellisillä foorumeilla, poliittisilla areenoilla ja suurlähetystöissä Ruotsista Meksikoon. Suomea on ihasteltu innovatiivisena maana, joka uskaltaa avata uusia uria kokeilevalla politiikallaan, Kangas kertoo.
Perustulokokeilu sisältyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Tavoitteena on arvioida, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa nykyistä yksinkertaisemmaksi ja paremmin työntekoon kannustavaksi.
Kelan johtaman tutkimusryhmän loppuraportti tarkastelee kokeilun ensimmäisen vaiheen edellytyksiä, ongelmia ja tarvittavia korjaustoimia. Lisäksi raportti antaa suosituksia siitä, miten kokeilua ja koeasetelmaa kannattaa kehittää tulevissa lisäkokeiluissa.
Tutkimusryhmä antoi esiraporttinsa maaliskuussa 2016. Siinä ryhmä selvitti erilaisia perustulomalleja ja koeasetelmia sekä ennakoi niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Tiukan aikataulun ja pienen kokeilubudjetin takia useimpia esiraportin suosituksista ei voida toteuttaa kokeilun ensimmäisessä vaiheessa.
Perustulokokeilu
Tavoite: Saada tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllistymiseen sekä selvittää perustulon muita vaikutuksia.
Perustulon taso: 560 €/kk, veroton etuus.
Kohderyhmä: Suomessa asuvat 25−58-vuotiaat, joille maksetaan marraskuussa 2016 työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Otos: Kohderyhmän joukosta valitaan satunnaisotannalla 2 000 henkilöä. Kokeiluun osallistuminen on heille pakollista, jotta tutkimustulokset eivät vääristy. Muu kohderyhmä muodostaa tutkimuksen verrokkiryhmän.