Lehtikuva/Seppo Samuli

A-maajoukkueen päävalmentajaksi kolmen vuoden sopimuksella maanantaina palkattu Markku Kanerva on sympaattisen oloinen ihminen. En tunne miestä henkilökohtaisesti, mutta tällainen kuva välittyy Kanervan rauhallisesta, avoimesta ja keskustelevasta olemuksesta. Kanerva on räkä poskella huutavan upseerityylisen menneisyyden valmentajan vastakohta.

Markku Kanerva on hyvä valmentaja. Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkue selvisi vuonna 2009 historiallisesti EM-kisoihin Kanervan operoidessa ryhmän ruorissa. Vuosi sitten Kanerva pärjäsi tuloksellisesti hyvin Huuhkajien väliaikaisluotsina. Moni on sitä mieltä, että Kanervan olisi pitänyt olla ykkösvaihtoehto päävalmentajaksi jo silloin.

On kuitenkin liian helppoa keskittyä yhden henkilön ominaisuuksiin. Suomessa keskustelu maajoukkueen ympärillä on henkilöitynyt samaan tapaan kuin politiikan kentillä. Uutta johtajaa pidetään messiaana, joka uudistaa yksinään vanhentuneet rakenteet ja johdattaa joukot uusiin voittoihin.

Suomalaisen jalkapallon ongelmat eivät ratkea päävalmentajaa vaihtamalla.

Mieleen tulee viimeviikkoinen tarinatuokio erään kilpailevan puolueen aktiivin kanssa. Hänen puolueensa puheenjohtaja on tämän henkilön mukaan muun muassa superälykäs ja -edustava ja erittäin suosittu myös vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Vain karhujen kanssa painiminen ja joutsenella ratsastaminen auringonlaskuun jäivät puuttumaan tästä ylistyslaulusta.

Kuten politiikka, myös valmentaminen on ensisijaisesti tiimityötä. Kanerva oli mukana sekä Mixu Paatelaisen että Hans Backen valmennusryhmässä. Kaikki muut toimijat ovat poistuneet takaovesta, kun potkuja on jaeltu. Vain Kanerva on jäljellä. Se herättää monenlaisia kysymyksiä. Onko Kanerva vain Pertti Alajan bulvaani, joka varmistaa pysähtyneisyyden ajan jatkumisen?

ILMOITUS

Kanervan apulaisina toimivat jatkossa Simo Valakari ja Jonatan Johansson. Potkut saanut Hans Backe puhui paljon siitä, että pelaajan pitäisi pystyä korvaamaan maaotteluissa seurajoukkuemuistikortti maajoukkueen vastaavalla.

Nyt saman kysymyksen voi esittää valmentajille. Valakari jatkaa valmentamista SJK:ssa ja Kanerva toimii edelleen liiton kouluttajana päävalmentajan pestin ohella. Muualla maajoukkueluotsit ovat suurelta osin päätoimisia.

Valakari totesi tuoreeltaan toivoneensa Hans Backelta kontrolloitua rohkeutta pelaamiseen. Hänen mukaansa vain rohkeus ja aktiivisuus palkitaan. Ideologia on täysin päinvastainen siihen, mitä nähtiin viimeksi Kanervan ollessa maajoukkueen peräsimessä. Miten nämä filosofiat yhdistetään ja mikä on Simo Valakarin rooli?

Pohtimista siis riittää, mutta Markku Kanerva ei ole Suomen kansan Mooses. Suomalaisen jalkapallon keskeisimmät ongelmat eivät ratkea maajoukkueen päävalmentajaa vaihtamalla.

Strategia ja pitkäjänteisyys ovat kadoksissa ja tärkeitä kysymyksiä on pohdittu hyvin vähän. Mitkä ovat suomalaisten pelaajien vahvuudet ja heikkoudet? Mikä on järkevin pelitapa Suomelle ja miten sen kehittämistä edistetään pitkäjänteisesti? Miten valmentajavalinnat tukevat kehitystä loogisesti?

Kysymyksiä riittää, mutta Palloliiton johto ei ole halunnut kommentoida niitä mitenkään. Puheenjohtaja Alaja on keskittynyt maakuntakierroksiin ja saunomiseen.

Ilveksen valmentajan Ari Hjelmin Aamulehdessä esittämään kritiikkiin on helppo yhtyä. Hjelmin mukaan kotimaisen jalkapallon lippulaiva on syöksykierteessä, mutta Palloliiton rakenteissa ei tapahdu mitään. Samat naamat pyörivät siellä vuodesta toiseen. ”Zicon” mukaan raskas, vanhanaikainen ja kallis järjestelmä pitäisi päivittää nopeasti nykyaikaan.

Kaiken synkkyyden keskellä on todettava, että suomalaisessa futiksessa tehdään paljon hyvää työtä. On jonkin verran asiansa osaavia valmentajia ja pitkäjänteisesti toimivia seuroja. Hyvän työn rinnalla kulkee kuitenkin järkyttävä puuhastelun kulttuuri. Visioita riittää, mutta ei strategiaa.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen parissa. Kohteen 5 West Ham on ajautunut vakavaan kriisiin. Viime kaudella kaikki yllättänyt Hammers on vajonnut jo putoamisviivan tuntumaan. Hull-ottelusta on pakko tulla kolme pistettä. Tuloksista huolimatta joukkue on laadukas, joten uskotaan suunnan kääntymiseen lauantaina.

Kierroksen yllätystä haen kohteeseen 4, jossa Swansea matkaa Middlesbroughin vieraaksi. Walesilaisten alkukausi on ollut surkea, mutta kotona on tullut muutama maukas voitto viime kierroksilla ja vieraissa Swansea onnistui niistämään pisteen Evertonilta. Boro on veikkaajien suursuosikki, joten yllätyskakkosella on mahdollista pudottaa runsaasti kilpailijoita pois pelistä. Rustataan lappuun rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 17.12. kello 16.58. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: X(1), 1(2), 1(X), 2, 1, 2(X), 1, 1, 1, 1, 2(X), 1, 1(X).