UP/Tiina Tenkanen

Viikon kysymys

Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kolmannes kunnista on pienentämässä valtuustojaan. Vuoden 2012 kuntavaaleissa valtuustoihin valittiin yhteensä noin 9 700 valtuutettua. Huhtikuussa 2017 valittavien määrä on putoamassa 9 100:aan.

Miksi kolmannes kunnista pienentää valtuustojensa kokoa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom?

– Tähän asti valtuuston koosta on määrätty asukasluvun perusteella. Vuonna 2017 voimaan tulevan uuden kuntalain valtuutettujen lukumäärää koskevaa pykälää on löyhennetty niin, että siinä on määritelty vain kuntakoon luokat ja valtuustojen vähimmäiskoko.

– Aikaisemmin oli määritelty, että jos kunnassa oli 8 000 – 15 000 asukasta, valtuutettuja piti olla 35. Nyt tämän kokoisissa kunnissa vähimmäismäärä on 27 valtuutettua.

Miksi kunnat ryntäsivät heti käyttämään valtuuston pienennysmahdollisuutta?

ILMOITUS

– Eniten valtuustoja on pienennetty siellä, missä on tehty hiljattain kuntaliitoksia. Niissä on ollut tässä välissä poikkeuksellisen suuria valtuustoja.

– Pienemmistä kunnista osa on kokenut, että ei ole kovin helppoa saada ehdokkaita. Varsinkin kunnissa, joissa asukasluku vähenee, myös valtuustoja on päätetty pienentää.

Miksi osa kunnista säilyttää isomman valtuuston?

– Näissä kunnissa varsinkin pienimmät valtuustoryhmät pelkäävät, että eivät vastaisuudessa saisi ehdokkaita läpi ollenkaan.

Mikä on lain mukaan valtuuston pienin mahdollinen koko?

– Pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, minimimäärä on 13 valtuutettua. Sen alle ei voida mennä.

Kuka kunnanvaltuuston pienentämisestä päättää?

– Valtuusto itsehallintolain perusteella.

Onko valtuustojen pienennyspäätösten takana myös päätösvallan siirtyminen kunnilta maakunnille?

– Jotkut kunnat ovat perustelleet valtuustojen pienennystä myös tällä. Kun päätösvalta vähenee, ei välttämättä tarvita yhtä isoa valtuustoa.