Viime viikolla kuollut entinen Kuuban johtaja Fidel Castro vaikutti Suomen politiikkaan.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen hypoteesin mukaan Castron tekemillä linjauksilla oli vaikutusta suomalaisen kolmasmaailmalaisen vasemmiston asenteisiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa.
Kolmasmaailmalaisuus arvosteli ankarasti ensimmäisen maailman kapitalismia, jonka se näki syyksi kolmannen maailman eli kehitysmaiden ongelmiin.
Castron linjauksilla oli vaikutusta suomalaisen kolmasmaailmalaisen vasemmiston asenteisiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa.
Teivaisen mielestä Castron vaikutus näkyi erityisesti siinä, kun hän hyväksyi Tšekkoslovakian miehityksen. Varsovan liitto miehitti Tšekkoslovakian vuonna 1968, kun Tšekkoslovakia halusi uudistaa sosialistista järjestelmäänsä aiempaa vapaampaan suuntaan. Varsovan liiton merkittävin maa oli Neuvostoliitto.
– Castro antoi kolmasmaailmalaista katu-uskottavuutta sille, että osasta solidaarisuusaktivisteja tuli aiempaa neuvostomyönteisempiä.
Teivainen huomauttaa, että moni Suomessa tiesi jo tuolloin Neuvostoliiton ongelmista.
– Neuvostoliitto kuitenkin tuki kolmannen maailman vapautusliikkeitä.
Ihmisoikeudet hyvät ja huonot
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Amerikan-johtaja Erika Guevara-Rosas kuvaili Castron ihmisoikeusperintöä kaksijakoiseksi.
Kuuba on tunnettu korkealaatuisesta ja tasa-arvoisesta terveydenhoidosta ja koulutusjärjestelmästä. Castron aikana lapsikuolleisuus on vähentynyt kymmenesosaan vuoden 1969 jälkeen. Guevara-Rosas kertoo Castron parantaneen huomattavasti asumisoloja.
Teivainen kiersi köyhissä Etelä-Amerikan maissa 1980-lopulla. Sen jälkeen hän saapui Kuubaan.
– Köyhyyden puuttuminen oli silmiinpistävää.
Amnesty huomauttaa, että Castron valtakaudella teloitettiin vastustajia. Cuba Archive Project laskee Fidel Castron hallinnon vastuulla olevan ainakin 7 000 kuolemaa tai katoamista. Toisinajattelijoita on tuomittu vankilaan.
Teivainen kuuli rajoituksista paikallisilta ihmisiltä jo vuonna 1989.
– Sananvapauden rajoitukset ja kansalaisvapauksien tukahduttaminen olivat ilmeisiä.
Amnestyn mukaan Kuuban valtio valvoo kansalaisiaan edelleen kaikilla elämänalueilla. Esimerkiksi ihmisoikeuksien puolustaminen ja mielipiteen ilmaiseminen voivat johtaa häirintään tai lyhyeen vankilatuomioon. Vain neljänneksellä kuubalaisista on mahdollisuus päästä internetiin. Vain joka kahdeskymmenes pääsee verkkoon kotonaan.
Kuolemanrangaistuksen käyttö on vähentynyt huomattavasti. Edellisistä teloituksista on 13 vuotta.
Kaksijakoisuus näkyi valtionpäämiesten surunvalitteluissa. Teivaisen mukaan Afrikassa Castroa muisteltiin paljolti myönteisesti. Afrikassa muistetaan erityisesti Castron lähettämät sotilaat Angolan vasemmistolaiselle MPLA-liikkeelle taistelussa oppositiota ja Etelä-Afrikan joukkoja vastaan. Teivainen huomasi, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa kannanotot Castron kuoleman jälkeen olivat Afrikkaa laimeampia.
Kauppasaarrolla valtava vaikutus
Fidel Castro yritti vallankumousta ensimmäisen kerran vuonna 1953. Ryhmään kuului veli Raúl Castro. Vankilasta vapautumisen jälkeen Fidel Castro matkusti Meksikoon, jossa perusti uuden ryhmän. Siihen kuului kuului veljen lisäksi muun muassa argentiinalainen Ernesto ”Che” Guevara. Suhteellisen pienen ryhmän vallankaappaus onnistui. Guevaran hahmo on osa pop-kuvastoa.
– Tarina on vangitseva, Teivainen muistuttaa.
Latinalaisessa Amerikassa moni maa ja ryhmä ihaili Castroa ja Kuubaa. Teivaisen mukaan asenne alkoi muuttua 1980-luvulta alkaen. Ensimmäinen syy oli Kuuban talousvaikeudet. Toinen syy oli Latinalaisen Amerikan maiden sotilasdiktatuurit. Kun monessa maassa vasemmisto alkoi sotilasdiktatuurin kokeneena puhua ihmisoikeuksista, Kuuban ihmisoikeusongelmat alkoivat vaikuttaa aiempaa kiusallisemmilta.
Teivaisen mukaan Yhdysvaltain kauppasaarrolla on ollut Kuuban ihmisoikeuksille kielteinen vaikutus. Kauppasaarron varjolla Kuuban hallinto on voinut oikeuttaa ihmisoikeuksien rikkomista. Kuuban talouteen vaikutti kovasti myös Neuvostoliiton kaatuminen vuonna 1991.
Tulevaisuus avoinna
Fidel Castro vetäytyi presidentin tehtävistä virallisesti vuonna 2008 ja Kuuban kommunistisen puolueen pääsihteerin tehtävistä virallisesti vuonna 2011. Veli Raúl Castro on käytännössä johtanut maata vuodesta 2006 lähtien Fidel Castron vakavan sairastumisen jälkeen. Raúl Castro on 85-vuotias. Hän on sanonut jättävänsä presidentin tehtävät vuonna 2018.
Teivainen odottaa mielenkiinnolla, mitä sitten tapahtuu.
Teivaisen mukaan Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump saattaa viilentää Yhdysvaltain ja Kuuban lämmenneitä suhteita. Trump kuitenkin ymmärtänee bisneksen mahdollisuuden Kuubassa.