Yhdysvaltain vihreiden presidenttiehdokkaana ollut Jill Stein on käynnistänyt rahankeräyksen äänten laskemiseksi uudelleen kolmessa vaa’ankieliosavaltiossa.
Kampanjasta ilmoitettiin tiistaina, ja jo nyt lahjoituksia on kertynyt keräyksen nettisivujen mukaan yli 2,6 miljoonaa dollaria.
Kaikissa kampanjan kohteena olevissa osavaltioissa Donald Trump voitti Hillary Clintonin hyvin niukasti. Wisconsinissa ero oli 0,7 prosenttiyksikköä, Pennsylvaniassa 1,2 prosenttiyksikköä ja Michiganissa 0,3 prosenttiyksikköä.
Kaikissa kampanjan kohteena olevissa osavaltioissa Donald Trump voitti Hillary Clintonin hyvin niukasti.
Yhteensä Trump sai näissä osavaltioissa alle satatuhatta ääntä enemmän kuin Clinton. Vaalijärjestelmän takia ne ovat kuitenkin viemässä hänet voittoon. Koko maassa vaaleissa annettiin yli 134 miljoonaa ääntä.
Valtakunnallisissa äänimäärissä ero Clintonin hyväksi on edelleen kasvanut laskennan edistyessä tällä viikolla. Nyt ero on jo 2,08 miljoonaa ääntä.
Vaatimuksilla on kiire
Stein käyttää hyväkseen useiden osavaltioiden laeissa olevaa pykälää, jonka mukaan kuka tahansa ehdokkaista voi vaatia uudelleenlaskentaa.
Uudelleenlaskemisesta on kuitenkin maksettava. Wisconsinissa prosessin saa liikkeelle 1,1 miljoonalla dollarilla, Pennsylvaniassa 0,5 miljoonalla ja Michiganissa 0,6 miljoonalla.
Steinin #recount2016-sivustolla arvioidaan muiden kulujen – kuten asianajajien palkkioiden kasvattavan tarvittavaa kokonaissummaa 6–7 miljoonaan.
Sivustolla ilmoitettiin torstaina, että rahaa on nyt riittävästi ensimmäisen uudelleenlaskennan vaatimiseen. Se tapahtuu Wisconsinissa, jossa takaraja on perjantaina.
Pennsylvaniassa takaraja on ensi maanantai ja Michiganissa ensi keskiviikko.
Väite ristiriitaisuuksista
Steinin mukaan hänen vaatimuksensa perustuu siihen, että osavaltioiden viranomaisten ilmoittamissa vaalituloksista löytyy analysoitaessa merkittäviä ristiriitaisuuksia.
Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ovensuukyselyjen mukaan Clinton olisi ollut voittamassa nämä osavaltiot, mutta laskennan mukaan tilanne oli päinvastainen.
Erityisesti Wisconsinissa Steinin kampanja kiinnitti huomionsa siihen, että Trump näytti menestyvän suhteettoman hyvin niissä piirikunnissa, joissa käytettiin äänestyskoneita, verrattuna niihin piirikuntiin, joissa käytettiin paperisia äänestyslippuja.
Sen sijaan kriittisen vaaliasiantuntijan Nate Silverin FiveThirtyEight-sivustolla tehdään arvio, jonka mukaan tilanne selittyy piirikuntien erilaisella demografisella rakenteella.
Hakkeroitiinko äänestyskoneita?
Vihreiden Jill Stein sanoo sivustollaan, ettei hän vaadi uudelleenlaskentaa Hillary Clintonin vuoksi, vaan pitempiaikaiseen vaalien rehellisyyttä korostavaan projektiin liittyen.
Joka tapauksessa Clintonin kampanjaväelle on helpotus, jos uudelleenlaskentaa on vaatimassa joku muu. Hyökkäsihän Clintonin kampanja ennen vaaleja voimakkaasti Trumpin kimppuun, kun tämä asetti vaalien rehellisyyden etukäteen kyseenalaiseksi.
Steinin kampanjasta erillisenä on joukko yliopistotutkijoita julkaisemassa ensi viikolla raportin, jossa he pitävät mahdollisena, että äänestyskoneita on hakkeroitu. He pyytävät kongressin valiokuntia ja liittovaltion viranomaisia tutkimaan asiaa.
Esimerkiksi joissakin Wisconsinin piirikunnissa käytetään äänestyskoneita, jotka taas on muun muassa Kaliforniassa kielletty, koska niiden hakkeroiminen on todistetusti helppoa.
Myös kaksi senaattoria on vaatinut tutkimaan tarkemmin väitteet siitä, että ulkomainen taho eli Venäjä olisi hakkeroinnin takana.
Kapinakehotus valitsijamiehille
Lisäksi netissä kerätään tukea vetoomukselle, jotta Trumpin valitsijamiehet eivät äänestäisi Trumpia.
Vetoomuksen alullepanijat myöntävät itsekin, että riittävästi kapinallisia republikaaneja tuskin ilmaantuu.
Mikäli Trump voittaa myös 16 valitsijamiehen Michiganin – jossa Trump johtaa, mutta lopputulosta ei ole vielä ilmoitettu – on hänellä koossa 306 valitsijamiestä. Valintaan tarvitaan 270, joten peräti 37:n Trumpin valitsijamiehen täytyisi loikata, ennen kuin tulos muuttuisi.
Kampanja harkitsee myös, että se kehottaisi demokraattien valitsijamiehiä hylkäämään Clintonin ja sopimaan kompromissiksi sopivan republikaanin tukemisesta. Niminä on mainittu vuoden 2012 ehdokas Mitt Romney sekä nyt ehdokkaaksi pyrkinyt John Kasich.
Perimmäisenä päämääränä on kiinnittää huomiota siihen, miten ongelmallinen valitsijamiehiin perustuva järjestelmä on.
Valitsijamiehet kokoontuvat osavaltioiden pääkaupunkeihin äänestämään presidentistä joulukuun 19. päivänä.