Hallitus hyväksyi torstaina kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Eduskunta aloittaa sen käsittelyn keskiviikkona 30. marraskuuta.
Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Hallituksen mukaan sen linjaukset nostavat uusiutuvan energian osuuden energian loppukulutuksesta yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.
Pitkän aikavälin tavoitteena vuoteen 2050 mennessä on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.
Strategiassa hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivihiilen polttoon perustuvaksi. Kuluvan hallituskauden aikana valmistellaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat.
Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena.
Tuulitariffista luovutaan
Nykyisestä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. Hallituksen tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Sähkön tuotantotukea on tarkoitus maksaa ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille.
Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua. Tämä on räjähtelevistä lepakoista huolestuneiden perussuomalaisten puumerkki strategiaan.
Tuontiöljyn käyttö puolitetaan
Tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään.
Liikenteessä päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan huomattavasti.