Julkistalouden professori Markus Jäntti haluaisi sanoa jotain ”positiivista tai optimistista” sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta (sote).
Mitään kivaa sanottavaa ei löydy. Jäntti pitää sote-uudistuksen valmistelua käsittämättömän sotkuisena. Valtava hanke ei näytä olevan kenenkään näpeissä.
Hän nostaa julkisten terveyspalvelujen yhtiöittämisvaatimuksen esimerkkinä valmistelun kummallisuuksista. Jäntin mukaan yhtiöittämisen syyksi ei riitä se, että kaikilla palveluntuottajilla on yhtäläiset toimintamahdollisuudet.
– Tämä perustelu kummastuttaa syvästi. Esimerkiksi Ruotsissa kymmenen prosenttia koululaisista käy yksityisessä koulussa, jotka ovat yhtiö- tai säätiömuotoisia. Miten on mahdollista, että siellä kunnan koululaitos pystyy toimimaan rinnan yksityisiä koulupalveluja tarjoavien yritysten kanssa?
– Yhtiöittämistä ei tule hyväksyä hallituksen tarjoamilla argumenteilla. Toivon, että hallitus kertoo täsmällisesti yhtiöittämisen syyt.
Jäntti toteaakin, ettei tarvitse rakennella salaliittoteorioita. Yhtiöittämisen voi nähdä ensimmäisenä askeleena yksityistämiseen.
Kaikki eivät hyödy terveestä elämästä
Osa ihmisistä elää terveempinä ja pidempään. Jäntti nostaa esiin huolestuttavan asian: Merkittävällä osalla väestöstä terveydentila on polkenut paikallaan. Pienituloisimpien eli alimmassa tulo viidenneksessä olevien miesten eliniän odote ei ole noussut 20 vuoteen.
Samaan aikaan parempiosaisten eliniän odote on pidentynyt. Elinvuosien ero ylimmän ja alimman tulo viidenneksen välillä oli vuonna 1987 seitsemän vuotta. Eliniän odote kasvoi parempiosaisilla vuoteen 2007 mennessä viidellä vuodella 12:sta vuoteen.
– Terveyserot eivät ole kaventuneet, vaikka tämä on tavoitteena. Politiikka on vahvasti epäonnistunut.
Jäntti huomauttaa, että isoja terveyseroja sosioekonomisten ryhmien välillä on arvosteltu myös kansainvälisesti. Sote-uudistuksen tavoitteena on taata yhdenvertaiset palvelut kaikille.
Yhtiöitetyt palvelut valikoivia
Jäntti epäilee, että heikosta terveydestä ja lyhyemmästä eliniän odotteesta kärsiviä yhtiöitetty terveydenhuoltojärjestelmä ei tavoita.
– Terveydenhoitojärjestelmä tavoittaa heitä heikosti. On tärkeää pitää mielessä terveydenhoitojärjestelmää uudistettaessa, että suurin osa väestöstä on nähnyt terveydentilansa kohentuvan kohisten.
Hän muistuttaa taloustieteilijöiden käyttämästä rajahyöty -käsitteestä. Matalamman eliniän odotteen omaavalla ryhmällä se on suuri, jos tavoitetaan ja osataan tarjota oikeita palveluja. Oikein kohdennetut toimenpiteet tuottaisivat suuren kansantaloudellisen hyödyn.
– Yhtiömuotoisissa palveluissa nämä ihmiset koetaan päinvastoin hankaliksi. Heistä pyritään valikoitumaan eroon keinoilla, joista ei käy ilmi selvästi, että niitä edes käytetään.
Hän huomauttaa tämän olevan ”markkinatalouden neroutta”.
– Valtavaa informaatiotulvaa on vaikea hallita, ja yksittäiset toimijat voivat hyödyntää tätä omaksi edukseen.