Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä Brexitin tuloksena on unionin yhteisen turvallisuuspolitiikan syveneminen. Asialla on Tiilikaisen mukaan laaja kannatus unionimaissa.
Tiilikainen katsoo turvallisuusyhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksien parantuneen, kun vastahakoinen Britannia jää ulos unionista.
Britit ovat korostaneet Nato-yhteistyötä ja sen vuoksi haranneet EU:n omaa yhteistä turvallisuuspolitiikkaa vastaan.
Tiilikaisen mukaan puitteet EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistämiseen ovat olleet olemassa jo 1990-luvun alusta Maastrichtin sopimuksesta lähtien. Siinä puhutaan EU:n yhteisestä puolustuksesta.
Asia on vahvistettu myöhemmin Lissabonin sopimuksessa, jonka 5. artiklassa puhutaan keskinäisestä tuesta kaikin mahdollisin keinoin.
EU-sopimusten kirjaukset ovat Tiilikaisen mukaan jääneet kuolleiksi kirjaimiksi, koska EU:n puolustus on ollut Naton varassa. Lisäksi Nato on laajentunut sitä mukaa, kun EU on laajentunut keskiseen Itä-Eurooppaan ja Baltiaan.
Unionin rajojen turvaaminen
Nyt tilanne EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suhteen on muuttunut. Syynä ei ole vain Brexit, vaan myös vakavat muutokset Euroopan turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.
Tiilikainen näkee EU:n toiminnan painopisteen muuttuvan kriisinhallinnasta unionin alueen puolustamiseen.
– Fokus siirtyy etäisistä konflikteista unionin alueen, rajojen ja kansalaisten puolustamiseen.
Hänen mukaansa yhteiseurooppalainen puolustusteollisuus nousee osaksi laajentuvaa puolustusulottuvuutta. Tiilikainen näkee sen merkitsevän puolustusteollisen yhteistyön lisääntymistä.