Tuoreessa pamfletissaan toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska vaativat Suomeen uutta sukupolvisopimusta. Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu suurille ikäluokille ja sen kustannukset koituvat nuorten ikäluokkien maksettaviksi, kirjoittajat väittävät.
Vastapainon julkaisema Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus on seikkaperäinen näkemys suomalaisesta eläkejärjestelmästä ja sen epäoikeudenmukaisuudesta nuorille sukupolville.
Muhosen ja Hanskan mielestä vuoden 2017 eläkeuudistus ei korjaa eläkejärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Ei ainakaan riittävästi, vaikka työuran mittainen tasainen eläkkeen kerryttäminen ja eläkekertymän varhaisempi alkaminen ovatkin askelia oikeaan suuntaan.
Yhtä kaikki, eläkeuudistuksen yhteydessä nuorille ikäluokille annetut eläkelupaukset jäävät katteettomiksi tai ovat ainakin vahvasti ylimainostettuja, Muhonen & Hanska katsovat.
Taustaoletukset murtuneet
Pamfletin mukaan 50 vuoden ajan rakennetun eläkejärjestelmän johtoajatus on palkita suuret ikäluokat hyvinvointivaltion rakennustyöstä. Korvaukseksi he ovat saaneet runsaskätisen eläkesopimuksen, jonka lasku lankeaa maksettavaksi nuorille sukupolville.
Eläkejärjestelmän taustalla on pamfletin mukaan oletus jatkuvasta nopeasta talouskasvusta ja elintason noususta. Niiden ansiosta nuorempien on oletettu maksavan kivutta aikaisempien ikäluokkien eläkkeet.
Tällä vuosikymmenellä oletukset ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi. 2010-luku on leikkausten vuosikymmen. Leikkaukset ovat kohdistuneet kaikkeen muuhun paitsi eläkkeisiin.
Eläkkeet on puskuroitu perustuslain turvaaman omaisuuden suojan taakse. Jo ansaittuihin eläkkeisiin ei ole voinut puuttua, vaikka olisi tekijöiden mielestä pitänyt. Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä eläkkeet on ansaittu vain osittain. Leijonanosa maksettavista eläkkeistä kerätään työssäkäyviltä.
Eläkepommi muuttui kestävyysvajeeksi
Eläkejärjestelmä on suurille ikäluokille automaatti joka sylkee siihen sijoitetun euron takaisin jopa nelinkertaisena, pamfletti kärjistää.
Sen sijaan nuorten ikäluokkien tavoite-eläkeikä siirtyy useilla vuosilla tai he saavat eläkkeensä leikattuina.
Kansalaisia on aikaisemmin peloteltu eläkepommilla, joka ei kuitenkaan koskaan lauennut. Eläkepommi on muuttunut tekijöiden mukaan valtiontalouden kestävyysvajeeksi. Julkinen talous on mennyt pois tasapainosta, koska eläkkeisiin ei ole voitu kajota ja verotusta on haluttu kuitenkin keventää.
Tekijöiden mielestä juuri eläkemenot painavat julkista taloutta.
– Vuosina 2007 – 2014 eläkemenot ovat kasvaneet 55 prosentilla, kun eläkeläisten määrä on kasvanut vain 10 prosentilla, tekijät perustelevat.