Mallia Kanadasta ja Saksasta
Tavalliset kansalaiset joutuvat euromaissa SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan Aleksi Kuusiston mukaan kärsimään tarpeettomasti vaikeasta taloustilanteesta.
Siksi pankkiunioni ja rahoitusmarkkinoita koskevat ratkaisut eivät yksin riitä. Tarvitaan muutakin, ja ratkaisuksi Kuusisto mainitsee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n esittämän tasausrahaston, joka turvaisi kansalaisten ostovoimaa talouden sukeltaessa.
IMF esitti tasausrahastoa ensimmäisen kerran 2013 taustamuistiossaan. Esimerkiksi Kanada on selvinnyt talouskriisistä muita helpommalla, koska se on voinut tasata tulonsiirroin heikosti menestyvien liittovaltioidensa talouksia. Vastaava tasausjärjestelmä toimii myös Saksassa sen liittovaltioiden kesken. Samoin on Yhdysvalloissa.
Euromaissa jäsenvaltiot joutuvat unionin tuesta huolimatta hoitamaan 60 prosenttia talousshokkien vaikutuksista. Keinoina ovat mm. palkkojen ja sosiaalietuuksien leikkaukset, Kuusisto huomauttaa. Kanadassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa yksittäisen liittovaltion oma osuus voi jäädä vain 20 prosenttiin. UP
Tavalliset kansalaiset voisivat selvitä helpommalla euroalueen kriiseistä, jos heikon kehityksen talouksia voitaisiin tarpeen tullen tukea ”pahan päivän” -rahastosta.
Tasausrahasto saattaa nousta esille Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n hallituksen kokouksessa keskiviikkona ja torstaina. EAY:n kokouksessa puhutaan unionin sosiaalisista kysymyksistä.
Osassa euromaista tuetaan tasausrahastoa. Jokainen euromaa maksaisi rahastoon esim. kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan hyvinä aikoina ja saisi vastaavasti tukea huonoina aikoina. Tuki määräytyisi jäsenvaltion talouden suuruudesta, taantuman syvyydestä ja rahastoon kertyneistä varoista. Tasausrahasto olisi vain euromaiden käytössä.
Myös Euroopan komissio ovat tasausrahaston kannalla. Suomessa mallia kannattaa SAK.
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto huomauttaa, että jos rahasto olisi perustettu 1999, Suomi olisi saanut kriisivuonna 2009 yhden rahaston suurimmista tulonsiirroista.
Euroalueen kasvun vuosina tasausrahaston koko suurenisi. Taantumassa rahasto auttaisi yksittäisiä euromaita ylläpitämään kysyntää, ja sitä myöten myös koko euroalueen taloutta.
Sopisi kompromissiksi
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen Akava eivät ole ottaneet tasausrahastoon kantaa.
STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa pohtii, että tasausrahasto voisi lähentää jäsenmaita.
– Osa jäsenmaista vaatii yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden talouskriiseissä. Suomessa ja monessa Pohjois-Euroopan maassa katsotaan, että talousongelmat ovat lähinnä kunkin jäsenmaan omia ongelmia.
Tämä näkyi mm. Suomen suhtautumisessa Kreikan tukipaketteihin.
– Tasausrahasto toisi tarvittavan kompromissin. Siinä mielessä se on vähintään tutkimisen arvoinen idea, Kousa sanoo.
Kyse myös politiikasta
Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan idea tasausrahastosta pitää tutkia perin pohjin.
– Tietty prosenttiosuus kunkin euromaan bruttotulosta yhteiseen rahastoon vaikuttaa verotukselta. Täytyy käydä periaatteellinen keskustelu, voidaanko tällaista verotusoikeutta antaa unionille, Koev sanoo.
– Jos tähän mennään, se vaatisi muutoksia unionin sääntöihin ja toimivaltaan.
Veroluonteinen maksu olisi Koevin mukaan askel kohti liittovaltiota.
Hänestä pitäisi samalla kertaa keskustella vaihtoehdosta eli EU:n maksuosuuksien korottamisesta. Isommat maksut antaisivat unionille suuremmat mahdollisuudet tukea pulassa olevaa jäsenvaltiolta.
Koev huomauttaa, että tasausrahastolla olisi myönteisiäkin puolia. Nykyisessä taloustilanteessa tasausrahaston turvin voitaisiin nostaa kokonaiskysyntää.
– Tasausrahasto on kuitenkin iso poliittinen kysymys.
Mallia Kanadasta ja Saksasta
Tavalliset kansalaiset joutuvat euromaissa SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan Aleksi Kuusiston mukaan kärsimään tarpeettomasti vaikeasta taloustilanteesta.
Siksi pankkiunioni ja rahoitusmarkkinoita koskevat ratkaisut eivät yksin riitä. Tarvitaan muutakin, ja ratkaisuksi Kuusisto mainitsee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n esittämän tasausrahaston, joka turvaisi kansalaisten ostovoimaa talouden sukeltaessa.
IMF esitti tasausrahastoa ensimmäisen kerran 2013 taustamuistiossaan. Esimerkiksi Kanada on selvinnyt talouskriisistä muita helpommalla, koska se on voinut tasata tulonsiirroin heikosti menestyvien liittovaltioidensa talouksia. Vastaava tasausjärjestelmä toimii myös Saksassa sen liittovaltioiden kesken. Samoin on Yhdysvalloissa.
Euromaissa jäsenvaltiot joutuvat unionin tuesta huolimatta hoitamaan 60 prosenttia talousshokkien vaikutuksista. Keinoina ovat mm. palkkojen ja sosiaalietuuksien leikkaukset, Kuusisto huomauttaa. Kanadassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa yksittäisen liittovaltion oma osuus voi jäädä vain 20 prosenttiin. UP