Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola pelkää, että valtion toimintamenoleikkaukset johtavat myös henkilöstön vähentämiseen. Hänen mukaansa irtisanomisiltakaan tuskin vältytään, vaikka aiemmin on yritetty vähentää väkeä luonnollisen poistuman eli eläköitymisen kautta.
– Toivottavasti irtisanomiset alkaisivat jo loppua. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on kuitenkin käynnistänyt yt:t 90 henkilön vähentämisestä.
Jos nämäkin leikkaukset toteutetaan, puhutaan Simolan mukaan sadoista, jopa tuhansista työpaikoista.
– Jos väkeä vielä vähennetään, tehokkuus rupeaa kärsimään.
– Valtion työmarkkinalaitos kertoi juuri, että vajaan kymmenen viime vuoden aikana valtiolta on vähennetty lähes 15 000 työpaikkaa.
Kuusi minuuttia vie tuhat työpaikkaa
Simola laskeskeli hiljattain Pardian tiedotteessa, että kilpailukykysopimuksen kuuden minuutin päivätyöajan pidennys vastaisi tuhannen ihmisen työpanosta.
– Laskennallisesti se ei toki menisi näin, koska näissä asioissa laskennallisuus ei toimi. Satoja työpaikkoja meiltä kuitenkin uhkaa mennä.
Simolan mukaan pardialaisissa on paljon ”tiettyä tehtäväkokonaisuutta” hoitavia erityisasiantuntijoita, joiden työajan pidennystä ei pystytä siirtämään suoraan työpaikkoihin.
– Valtiolla nuppiluvullakin on merkitystä, ei vain laskennallisilla työajoilla.
Pardian sopimuksissa suurimmalla osalla työajan pidennys on päätetty hoitaa kuuden minuutin päivätyöajan pidennyksellä.
– Pidennys on normaalia työaikaa. Sen verran enemmän päivässä pitää tehdä töitä. Virastojen säännöllinen seitsemän tunnin ja 15 minuutin työaika on jatkossa seitsemän tuntia ja 21 minuuttia.
Eurooppalainen huippuvaltio uhkaa horjahtaa
Jos valtio jatkaa henkilöstönsä vähentämistä, kuka tarjoaa palveluita suomalaiselle?
– Toistaiseksi suomalainen valtionhallinto selviää eurooppalaisissa vertailuissa äärettömän hyvin.
Suomi tarjoaa kaikille kansalaisilleen yhdenvertaiset, oikeudenmukaiset valtionhallinnon palvelut, Simola kehuu, mutta myöntää, että hälyttävillä rajoilla liikutaan.
– Jos väkeä vielä vähennetään, tehokkuus rupeaa kärsimään. Silloin ei enää suoriuduta hallinnolle asetetuista tehtävistä.
Ensimmäisenä ongelmat alkavat Simolan mukaan näkyä valvontaan ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
– Erityisesti pulmat näkyvät varautumiseen liittyvissä asioissa. Jos kriisitilanteissa ei ole riittäviä resursseja, yhteiskunnan riskit kasvavat.