Sähköisten e-palvelujen ulkopuolelle uhkaavat jäädä iäkkäät, alhaisen koulutuksen saaneet, työelämän ulkopuolella olevat sekä maaseudulla asuvat. E-asioinnin esteitä ovat vaikeakäyttöisyys, riittämättömät välineet ja taidot, kiinnostuksen puute e-asiointia kohtaan sekä se, ettei e-asiointi voi korvata henkilökohtaista palvelua.
Palvelujen siirtyminen verkkoon uhkaa synnyttää eriarvoistumista. Sote-uudistuksessa on tavoitteena yhdenvertainen mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon ja palvelujen käyttöön.
Sote-uudistuksen yhteydessä joudutaan ratkomaan, että miten palvelut turvataan myös niille, jotka eivät pysty sähköisesti asioimaan. Ryhmät, joiden olettaisi hyötyvän erityisen paljon sähköisestä tiedonsaannista ja palveluista, näyttävät jäävän digiloikan ulkopuolelle. Edelleenkin tarvitaan räätälöityjä palveluja.
Eniten verkosta haetaan tietoa terveyden edistämisestä ja hyvistä elintavoista.
Sähköinen asiointi säästää lääkärikäyntejä
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan yli 10 kertaa vuodessa terveyspalveluja käyttävät ottivat muita useammin yhteyttä sähköisten palvelujen kautta.
Korkeasti koulutetut käyttivät vuonna 2014 toteutetun kyselyn mukaan kolme kertaa todennäköisemmin sähköistä yhteystapaa kuin alemmin koulutetut.
Odotetusti vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat yli 76-vuotiaat käyttivät nuorempia vähemmän sähköisiä palveluja. Haja-asutusalueella asuminen oli yhteydessä vähäisempään sähköisen yhteystavan käyttöön.
Vastaajat arvioivat, että sähköisen palvelun käyttö säästi 1,37 lääkärikäyntiä tai muuta yhteydenottoa vuodessa. Sähköisellä asioinnilla on mahdollisuus tukea vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen toteuttamista tulevaisuudessa.
Osalla ei edes välineitä sähköiseen palveluun
Osalla kansalaisista ei ole riittävää tietoteknistä osaamista ja motivaatiota tai asiointiin tarvittavia laitteita ja toimivaa verkkoyhteyttä. Internet oli käytössä 87 prosentilla ja pankkitunnukset 85 prosentilla väestöstä tutkimusajankohtana.
Useimmin tunnukset puuttuivat vanhimmilta: 66 – 75-vuotiailta viidennekseltä ja yli 75-vuotiailta yli puolella ei ollut tarvittavia tunnuksia. Huonon terveyden omaavista lähes puolella ei ole tunnuksia.
Eniten verkosta haetaan tietoa terveyden edistämisestä ja hyvistä elintavoista. Seuraavaksi eniten käytetty sähköinen palvelu oli asiointi. Netissä tehtiin ajanvarauksia, katsottiin omia tuloksia, reseptejä sekä sosiaalipalvelupäätöksiä.
Vammaispalveluja käyttäneet näyttäisivät käyttävän aktiivisesti sähköisiä palveluja. He myös pitävät palveluja hyödyllisinä.
Hoitopaikkojen välisestä tiedonkulusta iso ongelma sote-uudistuksessa
Perus- ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota tukeva sähköinen lähete-, palaute- ja konsultaatiojärjestelmä oli käytössä 80–90 prosentilla sairaanhoitopiireistä ja terveyskeskuksista. Yksityisillä palveluntuottajilla käytäntö oli vielä harvinainen.
Sote-uudistuksen tavoite sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta edellyttää, että tieto kulkee ja on käytettävissä saumattomasti organisaatiosta toiseen.
Tavoite on vielä kaukana. Sairaanhoitopiireistä 10 prosentilla ja perusterveydenhuollon yksiköstä noin 30 prosentilla oli tiedonsaantimahdollisuus sosiaalipalvelujen organisaatioista.
Kolmasosalla sosiaalipalvelujen organisaatioista oli puolestaan mahdollisuus saada potilastietoa sairaanhoitopiireiltä. Reilu 40 prosenttia terveyskeskuksista luovutti potilastietoa sosiaalipalvelujen organisaatioille.
Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä. Uusi laki kokoaisi yhteen nyt hajallaan olevat säännökset henkilörekistereihin tallennettujen sosiaali- ja terveystietojen sekä muiden hyvinvointiin liittyvien tietojen hyödyntämisestä.
Jatkossa henkilötietojen käyttöluvat myöntäisi keskitetysti THL.