Asiantuntijajärjestö Pro-tukipiste muistuttaa Suomen sitoutuneen auttamaan ihmiskaupparikosten uhreja. Järjestön mukaan ihmiskauppaa tunnistetaan kuitenkin sattumanvaraisesti.
Myös hallituksen tänään julkaisemassa ihmiskauppaa linjaavassa toimintaohjelmassa myönnetään, että osa ihmiskaupparikoksista jää piiloon viranomaisilta. Myöskään kansalaisjärjestöt tai muut uhrien kanssa tekemisissä olevat eivät tunnista kaikkia tapauksia.
Ihmiskauppaa on luonnehdittu piilorikollisuudeksi. Tekijä ja uhri pyrkivät tavallisesti pysymään piilossa viranomaisilta. Poliisin tietoon on tullut viime aikoina vuosittain noin 20 – 30 epäiltyä ihmiskaupparikosta, mikä on maailmanlaajuisessa miljardiluokan bisneksessä vähäinen määrä.
Työsuojeluviranomaiset kohtaavat ihmiskaupan uhreja työpaikoilla.
Suomessa on tunnistettu vuosittain noin viisi törkeää ihmiskauppaa. Ilmitulleet ihmiskauppatapaukset ovat koskeneet muun muassa työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.
Ihmiskaupan uhrien määrä kasvussa
Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii osana Joutsenon vastaanottokeskusta. Tämän vuoden 2016 alusta auttamisjärjestelmään tulleiden määrä on lähtenyt selkeästi kasvuun.
Elokuun loppuun mennessä tuli 41 uutta esitystä autettavista. Suurin osa heistä oli turvapaikanhakijoita. He ovat joutuneet ihmiskaupan uhriksi lähes poikkeuksetta ennen Suomeen saapumista esimerkiksi matkalla kotimaastaan kohti Eurooppaa.
Vuonna 2015 asiakkaiksi otetuista 29 henkilöistä 20 oli Suomessa uhriutuneista. Heistä 20 oli joutunut työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Seitsemän henkilöä tästä ryhmästä oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Kansallinen toimintaohjelma painottaa, että myös sellaisilla ihmiskaupan uhreilla, joilla ei ole niin sanottua kuntapaikkaa, on mahdollisuus tarvittaessa saada sijoitus tuettuun ja turvalliseen asumispalveluun.
Järjestelyistä vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Ongelmaksi nähdään se, että uhriksi joutuneet eivät luota viranomaisiin eivätkä välttämättä edes kansalaisjärjestöihin. Heidän saamisensa auttamisjärjestelmän piiriin saattaakin olla erityisen hankalaa.
Ihmiskauppa muuttaa muotoaan koko ajan
Pro-tukipisteen mukaan yksi este tunnistamisen tiellä ovat mediassa ja populaarikulttuurissa leviävät virheelliset mielikuvat ihmiskaupasta. Tämä toistuva, yksinkertaistava kuvasto heikentää ihmisten kykyä havaita ihmiskauppaa.
– Shokeeraavilla kuvilla halutaan saada ihmiset havahtumaan ihmiskaupan kauheuteen. Tavallisilta näyttäviä ihmisiä ei osata tunnistaa ihmiskaupan uhreiksi, Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen toteaa.
Ihmiskaupparikollisuus saa uusia muotoja koko ajan. Kansallinen ihmiskaupparaportoija on arvioinut esimerkiksi pakkoavioliiton kaltaiseen ihmiskauppaan liittyvien tekomuotojen ja rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttämiseen liittyvien tekotapojen yleistyvän.
Työelämään liittyviä tapauksia on tullut ilmi esimerkiksi ravintola-alalla. Työsuojeluviranomaiset kohtaavat ihmiskaupan uhreja työpaikoilla. Moni ihmiskaupan uhreista on saapunut Suomeen ulkomailta, mutta osa uhreista on ollut Suomen kansalaisia.
Ihmiskaupasta tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Törkeästä tekomuodosta tulee vankeutta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta.
Animaatio tunnistamisen tueksi
Tänään vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Pro-tukipiste julkistaa animaation Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit. Se on ensimmäinen viidestä lyhyestä animaatiosta, joilla järjestö tukee eri alojen ammattilaisia ihmiskaupan tunnistamisessa.
– Animaatiossamme ihmiskaupasta puhutaan ymmärrettävästi ja arkisesti. Animaation avulla tahdomme rohkaista ihmisiä tunnistamaan ihmiskaupan tunnusmerkkejä ilman että tunnistajan täytyisi olla tähän erikoistunut ammattilainen, erityisasiantuntija Essi Thesslund kertoo. KU
Animaatio löytyy Pro-tukipisteen sivuilta osoitteesta http://pro-tukipiste.fi/