Suomessa toimiville kahvinpaahtimoille toimitetaan raaka-ainetta lapsityövoimalla, ilmenee Finnwatchin tiistaina julkaisemasta raportista Vain muruja kahvipöydältä – Suomessa myytävän kahvin sosiaalinen vastuullisuus. Finnwatchin selvitys tarkastelee työoloja Suomessa myytävän kahvin tuotannossa Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa.
Kaikki Finnwatchin tutkimat kahvitilat ovat tuottaneet kahvia joillekin Suomessa toimiville paahtimoille, kuten Gustav Pauligille, Meiralle, Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle. Lapsityövoiman hyväksikäytön lisäksi tiloilta löytyviin ongelmiin kuuluvat elämiseen riittämättömät palkat, syrjintä ja valtavat rekrytointimaksut.
– Hondurasissa alhaisten palkkojen aiheuttamat ihmisoikeusongelmat ovat johtaneet laajamittaiseen lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Lapsityöläisiä tavattiin kaikilla tutkituilla, myös vastuullisuussertifioiduilla, tiloilla. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.
Kolmasosa palkasta välittäjälle
Intiassa Pauligille kahvia tuottaneen Tata Coffeen tiloilla ongelmat liittyvät valtaviin rekrytointimaksuihin. Kausityöntekijät joutuvat maksamaan jopa kolmanneksen palkastaan työvoimavälittäjälle.
Finnwatch muistuttaa, että kohtuuttoman korkeat rekrytointimaksut voivat pahimmillaan johtaa velkaorjuuteen, joka on yksi pakkotyön muoto.
Brasiliassa tutkituilla tiloilla oli parhaimmat työolot, ja ne noudattivat pääsääntöisesti Brasilian lainsäädäntöä. Joitain ongelmia kuitenkin tavattiin: esimerkiksi Meiran alihankkija syrjii työntekijöiden mukaan systemaattisesti naisia rekrytoinnissa.
Vaikka Brasilian kahvisektorin työolot ovat parantuneet, Finnwatch kehottaa yrityksiä silti varovaisuuteen.
– Gustav Pauligille ja Meiralle kahvia toimittaneita vientiyrityksiä ja osuuskuntia on voitu yhdistää tiloihin, joiden Brasilian viranomaiset ovat todenneet teettäneen työtä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa, sanoo Kultalahti.
Vastuullisuutta lisätty, osalta puuttuu kokonaan
Finnwatch kiittää suomalaisia kahvialan toimijoita siitä, että ne ovat lisänneet vastuullisuussertifioidun kahvin tarjontaa.
Vertailussa parhaiten pärjäsivät Arvid Nordquist ja Kesko, joiden kaikki omat kahvimerkit ovat vastuullisuussertifioituja. Myös Gustav Paulig, Löfbergs Lila ja SOK ovat asettaneet itselleen melko tiukkoja tavoitteita sertifioituun raaka-aineeseen siirtymisestä.
Lidl Suomen vastuullisuustavoitteet eivät vakuuta Finnwatchia kunnianhimollaan. Meiralta ja Tuko Logisticsilta ne puuttuvat täysin.
Vaikka Finnwatch suosittelee kahvitoimijoille vastuullisuussertifioidun kahvin käyttöä, se muistuttaa, että sertifioinneissa on vielä paljon parannettavaa.
– Myös tutkimillamme sertifioiduilla tiloilla oli isoja ongelmia.
Sertifioinnit ja erinäiset kahviteollisuuden vastuullisuushankkeet ovat sivuuttaneet erityisesti kahvitilojen palkkatyöntekijöihin liittyviä ongelmia, joihin niiden tulisi kiireellisesti puuttua, Kultalahti toteaa.
Pyyhkeitä Finnwatchilta saavat myös trendikkäät pienpaahtimoiden kahvit, joita markkinoidaan usein vastuullisena “suorakauppana”. Finnwatch katsoo, että määritelmältään epämääräisen suorakaupan väitetty vastuullisuus perustuu pelkkään luottamukseen ja heppoisiin oletuksiin.