Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Ha-Joon
Chang

Taloustieteilijä, työskentelee Cambridgen yliopistossa.
Erikoistunut kehitystalous-tieteeseen.

Talousaiheisia kirjoja myyty lähes kaksi miljoonaa kappa-letta. Teoksia: 23 tosiasiaa kapitalismista ja Talousteoria – Käyttäjän opas.

Prospect Magazine on nimennyt yhdeksi maailman kahdestakymmenestä tärkeimmästä ajattelijasta. Voittanut Wassily Leontief -palkinnon rajoja rikkovasta talousajattelusta.
Lähteet: Into Kustannus
ja Wikipedia.

Hyvinvointivaltiota ihaileva taloustieteilijä Ha-Joon Chang arvelee, että Suomessa käydään tasa-arvoisuudesta pian iso kamppailu.

Taloustiede ei ole tiede. Talous on politiikkaa. Taloustieteestä 95 prosenttia on arkijärkeä.

Palkitun taloustieteilijän Ha-Joon Changin talouden todellisuus poikkeaa siitä, mitä vaikkapa Suomen hallitus meille kertoo.

ILMOITUS

Eteläkorealainen Chang on todennut pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan olevan hänelle suuri yhteiskunnallinen ihanne. Suomessa viime viikolla vieraillut mies ihmettelee hyvinvointivaltion arvostelemista.

– Suomalaiset kritisoivat, koska eivät ole eläneet maissa, joissa ei ole hyvinvointivaltiota, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Aasian maissa.

Chang kummastelee puheita hyvinvointiyhteiskunnan rajoittavasta vaikutuksesta.

– Hyvinvointiyhteiskunnan talousjärjestelmä auttaa taloutta enemmän kuin estää. Se luo järjestelmän avoimuudelle. Suomessa työn menettäminen ei ole maailmanloppu. Valtio auttaa työntekijöitä löytämään uuden elämän.

Hyvinvointivaltiota pitää silti kehittää. Chang toteaa, että muun muassa ihmisten entistä pidempi elinikä vaikuttaa eläkejärjestelmään ja eläköitymisikään.

– Mutta muutosten tekemisessä pitää olla erittäin, erittäin huolellinen.

Chang on huolissaan eriarvoistumisesta. Hän epäilee, että Suomessa käydään tasa-arvoisuuden puolesta iso taistelu esimerkiksi 5–15 vuoden sisällä.

Koulutuksesta leikkaaminen taktista

Changin mielestä Suomen hallituksen päätös leikata koulutuksesta on hallitukselta taktinen valinta.

– Koulutuksesta on helppo leikata, koska tulokset eivät näy heti, vaan vasta 10–15 vuoden päästä. Jos valtio leikkaa eläkkeistä, vanhat ihmiset alkavat heti huutaa, talouden taitavana kansantajuistajana tunnettu mies naurahtaa.

Koulutuksesta leikkaaminen Suomessa on nurinkurista.

– Suomesta on tullut rikas valtio koulutuksen avulla.

Uusliberalismi epäonnistunut

Chang on todennut uusliberalismin epäonnistuneen kaikkialla. Hänen mielestään vapaat markkinat eivät oikeasti ole vapaita, vaan keinotekoisesti rakennettuja. Näillä niin sanotuilla vapailla markkinoilla eivät pärjää kehittymättömät taloudet.

Changin mukaan käytännössä kaikki teollisuusvaltiot ovat vaurastuneet muun muassa tullien ja aktiivisen julkisen sektorin avulla. Maat ovat avanneet taloutta, kun teollisuus on pystynyt pärjäämään globaaleilla markkinoilla.

Eteläkorealaisen mielestä on siksi erikoista, että rikkaat valtiot ja kansainväliset rahoituslaitokset haluavat kehitysmaiden avaavan taloutensa maailmankaupalle.

Kiire on myös EU:n talousongelmien taustalla. EU laittoi yhteen eri tasolla olevia talouksia.

– EU on laajentunut niin paljon niin nopeasti.

EU:n ongelmia pahentavat yhteinen valuutta ja talouskuripolitiikka.

– Kreikalta vaadittavat toimet ovat olleet itsemurhapolitiikkaa.

Changin mielestä heikommassa asemassa olevia EU-talouksia voisi auttaa tukemalla niiden teollisuutta ja vapauttamalla maita joistakin velvoitteista vaikkapa 5–10 vuodeksi.

Veroparatiisit kuriin lainmuutoksella

Veroparatiisien tukahduttaminen on yksinkertaista.

– Tehdään jokaisesta transaktiosta veroparatiiseihin laitonta.

Transaktio on pääoman omistajan toimi, jolla tarkoitetaan liiketoimia ja rahoituksen erien siirtoja.

Changin mielestä muutosta ei ole tullut, koska vallanpitäjät eivät omien etujensa vuoksi muutosta halua.

Vaikka Chang kritisoi nykyistä talouden menoa, hän uskoo talouskasvuun. Chang huomauttaa talouskasvun olevan täysin välttämätöntä maailman köyhimmille maille, kunhan se hyödyttää kaikkia.

– Ihmiset syövät enemmän ja voivat lämmittää talonsa.

Changin mielestä köyhimpien maiden talouskasvu esimerkiksi nykyisen Kiinan tasolle ei juuri vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen.

Kehittyvät maat tarvitsevat kuitenkin parempaa tekniikkaa ja organisointikykyä selvitäkseen ilmastonmuutoksen seurauksista. Rikkaiden maiden on kulutettava vähemmän ja kehitettävä tuotantokykyään ympäristöä säästävän tekniikan avulla.

Ha-Joon
Chang

Taloustieteilijä, työskentelee Cambridgen yliopistossa.
Erikoistunut kehitystalous-tieteeseen.

Talousaiheisia kirjoja myyty lähes kaksi miljoonaa kappa-letta. Teoksia: 23 tosiasiaa kapitalismista ja Talousteoria – Käyttäjän opas.

Prospect Magazine on nimennyt yhdeksi maailman kahdestakymmenestä tärkeimmästä ajattelijasta. Voittanut Wassily Leontief -palkinnon rajoja rikkovasta talousajattelusta.
Lähteet: Into Kustannus
ja Wikipedia.