Oikeustieteen kandidaatista Olli-Pekka Heinosesta tulee uusi Opetushallituksen pääjohtaja. Heinonen on tyypillinen kokoomuslainen virkamiespoliitikko tai poliitikkovirkamies, kummin päin vain.
Kokoomuslaisen poliitikkovirkamiehen tuntee siitä, että hänellä on ansiokas, monipuolinen ja loistava karriääri takanaan, että hän – puolueen vauhdittamana – etenee urallaan kuin juna, että hänellä on aina kaiken varalta pakasteessa valtion virka, ja että hän tulee veronmaksajille kalliiksi.
Heinonen on entinen kansanedustaja ja kaksinkertainen ministeri. Liikenneministerinä hän onnistui hassaamaan muutaman miljardin veronmaksajien rahoja ja joutui mediassa myrskyn silmään. Siitä loukkaantuneena hän ilmoitti jättävänsä politiikan. Uusi työ löytyi Yleisradiosta, missä hän teki useampaakin hommaa, aina tietenkin johtajan tittelillä keskittyen edelleen valtion omaisuuden myyntiin. Tappiolla taas.
Yleisradiosta Heinonen siirtyi pääministerien Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin valtiosihteeriksi, ja kun heiltä meni pääministerin palli alta, tuli Heinosesta kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri. Siitä postista hän siis nyt siirtyy kokoomuksen palkkalistoilta takaisin valtion palkkalistoille.
Kaikki on helppoa kun sen osaa.
Blogisti Sande Parkkonen on kuvannut Olli-Pekka Heinosen virkauran suuruuden hetkiä muun muassa näin:
”Tämä mies oli keskeisessä asemassa (liikenneministerinä), kun ostettiin UMTS-lupia maailmalta, vaikka tiedossa oli jo että standardiksi tulee G. Lasku veronmaksajille 25 miljardia markkaa, eli noin 4 ja risat miljardia euroa. Tämä mies aloitti Ylen tuhomaisen ja myi ale-hintaan ranskalaisille Yle hardwaren, jonka kaupan hedelmistä nyt nautitaan, kun ranskalaiset ottavat Ylen kanavapaikkoja pois. Nyt hän tulee tuhoamaan suomalaisen koulujärjestelmän, joka johtaa kokoomuslaisten yksityiskouluihin ja siihen, että köyhät käyvät vastaisuudessa neljä luokkaa ja menevät sitten 10v kypsässä iässä Olli-pojan osoittamiin paskahommiin ilmaiseksi.”
Sande Parkkosen ennuste ei mene niinkään pieleen – valitettavasti.
Kokoomus vastusti loppuun saakka sekä peruskoulua että yhtenäiskoulua. Työläislapset yliopistossa oli kokoomukselle painajainen. Klassinen perustelu oli, että niiden perimä ei riitä omaksumaan korkeampaa sivistystä. Peruskoulua ja portaatonta tietä korkeakouluun kokoomuksessa nimitettiin ”subventiosivistykseksi”.
On perusteltua ennakoida, että Heinonen alkaa poistaa tuota, geeneiltään köyhien, ”sivistyssubventioita”.
Kokoomuksen näkemyksen mukaan vapaat markkinat ja taloudellinen kilpailu ovat ainoa luotettava testi osoittamaan keihin kannattaa sivistysinvestointeja panostaa. Investointien kohdistamisessahan on otettava aina huomioon nimenomaan tuotto-odotus.
Uusi Opetushallituksen pääjohtaja on kauppamiehiä, jonka ”investoinnit” eivät koskaan ole tuottaneet mitään, vaan niistä on aina toimitettu jälkilasku veronmaksajille. Ja koulutuksen virheinvestoinneista tuleva lasku voi olla suurempi kuin kansakunta kestää.
Minun ollessani kouluiässä yli puolet suomalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. He kaikki olivat pienviljelijöitä. Ja meillä, noiden tilojen lapsilla, ei vaihtoehtoja ollut. Kuusivuotisen kansakoulun (epäpätevien opettajien ohjauksessa, pätevät oli tapettu kahdessa sodassa) jälkeen muutaman kuukauden ammattikurssi, sitten kaupunkiin, pojat metallitehtaisiin ja rakennuksille, tytöt tekstiilitehtaisiin, konttoreihin ja kauppojen kassalle.
Tästä aloitettiin 60 vuotta sitten ja tähän palataan. Kokoomus on kuin toiselta planeetalta, alien, joka käy menneisyydessä kääntämässä ajan pyörää, jotta voisi palata takaisin omaan tulevaisuuteensa: niin ihanaan ja turvalliseen säätyjen yhteiskuntaan.
Tapani Elgland
Hämeenlinna