Maailmanlaajuisesti kymmenen maata, joiden yhteenlaskettu bkt on 2,8 prosenttia maailman bkt:sta, majoittaa yli puolet maailman pakolaisista, muistuttaa Suomessa viime viikonloppuna vieraillut Amnesty Internationalin Eurooppa-työn varajohtaja Gauri van Gulik.
Samaan aikaan maailman viisi rikkainta maata, jotka kattavat yhteensä yli 50 prosenttia maailman bkt:sta, ovat ottaneet vastaan vain 8 prosenttia pakolaisista.
– Mutta silti Euroopassa panikoidaan. Täällä on saatu sovittua vain kahdesta asiasta, rajavalvonnan tehostamisesta ja pakolaisten ulkoistamisesta, sanoo van Gulik.
Euroopassa panikoidaan, vaikka täällä on vain pieni osa maailman pakolaisista.
Suurin ulkoistaminen on tehty Turkkiin, mutta myös muualle kuten Afganistaniin tai kemiallisia aseita käyttävään Sudaniin.
Van Gulik korostaa, ettei rajojen sulkeminen pysäytä pakolaisuutta.
– Rajojen sulkeminen perustuu sille väärälle olettamukselle, että olennaista ovat vetovoimatekijät. Amnesty on dokumentoinut lukuisia kertoja, että kysymys on työntötekijöistä, jotka ajavat ihmisiä kotimaistaan.
– Suuret ihmisjoukot eivät pyri johonkin tiettyyn paikkaan sen vetovoimaisuuden takia. Tämä on myytti, joka pitää puhkaista.
”Turvallinen” maa ei kaikille turvallinen
EU-maissa nakerretaan van Gulikin mukaan Geneven pakolaissopimuksesta eniten sitä periaatetta, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa ja saada asiansa yksilöllisesti käsitellyksi.
– Sopimus ei takaa automaattisesti turvapaikkaa, mutta se takaa jokaiselle oikeuden hakea sitä.
Van Gulikin mukaan ei voi tehdä listoja turvallisista maista, koska yksilö voi joutua vainotuksi myös maassa, joka ei ole sodassa. Esimerkiksi naispakolaisista huomattava osa kuuluu tähän joukkoon.
Van Gulik sanoo, että EU:ssa tehdään turvapaikan saaminen yhä vaikeammaksi, ja lisäksi yhä useammin varsinaisen pakolaisaseman sijasta myönnetään turvapaikkoja toissijaisen suojelutarpeen perusteella. Silloin hakemus täytyy uusia esimerkiksi kerran vuodessa.
– En sano, että Suomi olisi pahin. Mutta se on mukana tässä yleiseurooppalaisessa linjassa. Suomi esimerkiksi luokittelee jotkut Irakin osat turvallisiksi alueiksi, joille voidaan palauttaa kuka tahansa irakilainen.
Rasismi valuu valtavirtaan
Van Gulik sanoo, että rasistiset kansankiihottajat ovat todellinen uhka Euroopalle, eivät pakolaiset.
– Silti pidän äärioikeistoakin suurempana uhkana sitä, että rasismi valuu valtavirran keskustaoikeistolaisiin ja konservatiivisiin puolueisiin. Ja sitä on tapahtunut myös vasemmistossa, olivathan esimerkiksi EU:n ja Turkin sopimuksen arkkitehdit sosiaalidemokraatteja.
Van Gulik huomauttaa, että Amnestyn tekemän kyselytutkimuksen mukaan jyrkkä pakolaislinja ei edusta enemmistön näkemyksiä.
– Suuri osa ihmisistä on valmis ottamaan pakolaisia vastaan. Koko Eurooppa ei ole pakolaisia vastaan, suurimmalla osalla on tallella perustavanlaatuinen kohtuullisuuden taju ja empatia.
– Tässä on se toivon näköala, sanoo Gauri van Gulik.