Pilvenpiirtäjiä ja
rantapromenadia
Kalasatama Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista rakennushankkeista. Alueella valmistuu vuoteen 2035 mennessä asuntoja noin 21 000 ihmiselle. Työpaikkoja lasketaan syntyvän noin 8 000.
Kolmelta suunnalta meren ympäröimään kaupunginosaan on suunnitteilla kilometreittäin rantapromenadia, siltoja sekä kaksi isoa puistoa.
Kalasataman rakentaminen on käynnissä Itäväylän ympäristössä Sörnäistenniemellä, Redin alueella, Sompasaaressa ja Verkkosaaren eteläosassa.
Luottamusmies voi lopettaa työkokeilun, jos se ei toimi.
Kalasataman jo käytössä olevan metroaseman tuntumaan rakennettavan Redin alueelle nousee kuusi asuintornia sekä yksi hotellitorni ja yksi toimistotorni. Tornien juureen rakennetaan kantakaupungin suurin kauppa- ja elämyskeskus.
Kokonaisuudessaan Redi valmistuu vuoteen 2022 mennessä.
Kieliongelmista aiheutuu paljon ylimääräistä työtä, SRV:n työmaalla runkotöitä tekevän Rakennusliike Sierak Oy:n pääluottamusmies, muottikirvesmies Samu Kosonen sanoo.
Työmaalla eniten käytettävät kielet ovat suomi, viro, venäjä, puola ja englanti. Redin – joka on Kalasataman keskus – pääurakoitsijan SRV:n työsuojeluvaltuutettu Aleksi Auer kertoo, että he pystyvät järjestämään kaikille ulkomaalaisille rakentajille tietoa työmaan pelisäännöistä ja ominaispiirteistä heidän omalla kielellään.
– Lisäksi kaikkien urakoitsijoiden työnjohdon täytyy olla suomen kielen taitoista. Siis jos yksittäisen työntekijän kanssa pitää selvittää jokin asia, se tapahtuu hänen esimiehensä kanssa, selvittää Auer, joka toimii myös Rakennusliiton yhteysmiehenä.
Harmaa talous yhä kiusana
Harmaan talouden vastaiset toimet ovat tuottaneet tulosta viime vuosina. Se näkyy Kososen ja Auerin mukaan myös heidän työssään. Auer viittaa verottajan arvioon, jonka mukaan valtion kassaan tulee tätä kautta nyt yli miljardi euroa vuodessa lisää verotuloja.
– Tämä muutos koskee ennen kaikkea juuri isoja työmaita. Suurimmat väärinkäytökset löytyvät pienrakentamisesta ja pienistä saneeraustöistä, Auer toteaa.
Muun muassa Sierak Oy käyttää aliurakoitsijoina firmoja, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä.
– Yleisesti ottaen on vaikea kilpailla urakoista sellaisia yrityksiä vastaan, jotka polkevat urakkahintoja käyttämällä halpaa ulkomaista työvoimaa, mikä viittaisi siihen ettei työntekijöille makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tappiolla eivät nekään tee, Kosonen sanoo.
Hän muistelee aikaa viitisen vuotta sitten, jolloin harmaa talous rehotti vielä pahana.
– Silloin pääurakoitsijat huomasivat, ettei halvalla ostettu kannatakaan, jos homma tehdään sitten kuitenkin kalliimmalla loppuun.
Veronumeroiden käyttöönotto on kyllä tehonnut, mutta Kosonen tietää, että samalla veronumerolla käy toisinaan useampikin henkilö tekemässä töitä.
Samasta työstä vähemmän
– Tälläkin työmaalla on niitä, jotka saavat samasta työstä vähemmän palkkaa, vaikka suomalaiset työnantajat kyllä noudattavat sopimuksia, Kosonen sanoo.
Auer korostaa, että lähtökohtana on EU-tuomioistuimen ennakkopäätös, jonka mukaan sen maan työehtosopimusta tulee noudattaa, jossa työtä tehdään.
– Tilaajan rooli korostuu tässä, Auer sanoo ja muistuttaa tilaajavastuulaista, joka edellyttää, että kaikilla työmaalle tulevilla urakoitsijoilla on lain edellyttämät asiat kunnossa.
Auer on tilaajan edustajana mukana urakoitsijan perehdyttämisprosessissa.
– Edellytämme työehtosopimusten noudattamista. Urakoitsijan tulee eritellä ne työehtosopimukset, joita he käyttävät ja soveltavat työntekijöihinsä.
Vähimmäisehdot täyttyvät
Palkkaepäkohtien takana on yleensä kielimuuri ja kulttuurierot.
– Siksi meilläkin on paljon materiaalia eri kielillä, Auer sanoo.
Hän pyrkii valistamaan niin sanottuja reppumiehiä jakamalla heille heidän omalla kielellään tiivistelmiä työehtosopimuksista niin että palkkauksen minimitaso olisi jokaisen tiedossa.
Auerin mukaan Redin työmaalla liian pienet palkat eivät ole laaja ongelma. Hän sanoo, että palkkauksen vähimmäisehdot täyttyvät.
– Suurimmalle osalle maksetaan tessien mukaista palkkaa, mutta poikkeuksia on ilmennyt. Jos ongelmia työehtojen noudattamisessa havaitaan, ne korjataan, hän lisää.
Auer kertoo, että nykyisin suuntaus on se, että ulkomainen yritys ei enää lähetäkään työvoimaa työskentelemään Suomeen, vaan se perustaa tänne oman osakeyhtiön tai sivuliikkeen ja maksaa tänne säädetyt sosiaalimaksut.
Auer kiittelee parantunutta tilaajavastuulakia.
– Kun tilaajan vastuu kasvaa, laki ajaa tilaajan myös käytännössä hoitamaan asiat kuntoon, hän sanoo.
Tukea liiton linjalle
Rakennusliitto jättäytyi pois kilpailukykysopimuksesta ja neuvotteli kesän lopulla oman liittokohtaisen sopimuksen Rakennusteollisuuden kanssa. Nämä toimet saivat Kososen ja Auerin nyökyttämään päitään. Oikein toimittu.
Eikä Redin työmaan aktiivien korviin ole kantautunut kritiikkiä myöskään muista liitoista, että Rakennusliitto olisi toiminut itsekkäästi.
Sitäkin enemmän Kalasataman työmaalla on puhuttu kuuden euron työkokeilusta. Kosonen pitää työkokeilua hyvänä.
– Sen väärinkäyttö on minimoitu. Työnantajalle kokeilu tulee jonkin verran kalliiksi, koska tulijan pitää ensin suorittaa työturvallisuuskortti. Päivän mittaisesta koulutuksesta tulee kuluja. Ja siitäkin, että työkokeiluun tulijalla pitää olla työnohjaaja.
Sitä paitsi työkokeilun tulo yritykseen riippuu luottamusmiehenkin näkemyksestä. Ilman luottamusmiehen hyväksyntää kokeilua ei voida toteuttaa.
Kosonen muistuttaa, että rakennusalan ammattitaito opitaan vasta työmailla. Ammattikoulun tutkintopaperi ei vielä takaa mitään.
– Työ opettaa. Oppi alkaa pienrakentamisesta ja oheistöistä kuten rakennussiivouksesta, raivaushommista, pienistä muottitöistä. Vasta vuosien päästä aletaan tehdä ”oikeita” töitä.
Kososen mielestä kuuden euron työkokeilusta onkin huudeltu aivan turhaan.
Näytti vaaralliselta
Aleksi Auer taasen piti työkokeilua aluksi vaarallisena.
– Olihan tämä kyllä niitä uusia avauksia, jollaisia ay-liikkeeltä odotetaan, mutta silti arvelutti, että johtaisiko työkokeilu halpatyöllistämiseen.
Mutta enää Auer ei ole yhtä jyrkästi kokeilua vastaan, koska reunaehdot, joilla kokeilu voidaan toteuttaa, ovat tiukat.
– Kokeilusta on sovittava kirjallisesti työntekijöiden edustajan kanssa. Ja luottamusmies voi myös lopettaa kokeilun, jos se ei toimi.
Kosonen näkee työkokeilun hyvänä avauksena myös tuleviin neuvotteluihin.
– Nyt on esitetty vaihtoehto. On mietitty työllistämisen keinoja. Se on hyvä pohja, kun vuoden päästä taas aloitetaan sopimusneuvottelut, hän sanoo.
Paikallista sopimista lisää
Rakennusliiton tuore työehtosopimus lupaa nollakorotukset eikä lisää työaikaa. Mutta paikallista sopimista se lisää, mikä on Kososen mukaan hyvä.
Paikallista sopimista tarvitaan Kososen mielestä yhäkin lisää siksi, että asiat ovat työmaa- ja tapauskohtaisia. Niitä ei voida läheskään aina sopia yleisellä tasolla kaikkia tyydyttävästi.
Kosonen on toiminut työpaikkansa luottamusmiehenä vasta muutaman kuukauden. Luottamusmiesaikaa hänellä on 4–32 tuntia neljän viikon jaksossa.
– Mutta vielä ei ole tarvetta käyttää sitä. Meillä on sen verran hyvin asiat.
Kunhan työmaalla kiire hiukan hellittää, Kosonen aikoo käyttää luottamusmiestunteja. Suunnitelmissa on vierailu omassa ammattiliitossa tutustumassa ja saamassa taustatietoja tulevia aikoja varten. Luottamusmieskursseja hän on jo käynyt ja niitä on vielä tulossa lisää.
Muihin pääkaupunkiseudulla toimiviin Rakennusliiton luottamusmiehiin Kosonen alkaa tutustua luottamusmieskokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti parin kuukauden välein.
Tr-mittari ahkerassa käytössä
Rakennusalan työturvallisuutta on viime vuosina vahvistettu lainsäädäntöteitse.
– Ja urakoitsijoita vastuutetaan yhä tarkemmin toimimaan säädösten mukaan.Tämä on tuonut tuloksia, työsuojeluvaltuutettu Auer sanoo.
Työtapaturmien määrä on laskenut tuntuvasti. Parannettavaa riittää silti. Kalasataman työmaalla SRV:llä on käytössä työmaiden tr-mittari, jolla mitataan viikoittain työmaan turvallisuustasoa.
– Mittausta varten rakennustyömaa jaetaan sektoreihin ja havainnoidaan työskentelyä, kulkuteitä, putoamissuojauksia ja järjestystä, Auer kertoo. Hänellä menee kolme työpäivää viikossa tähän työmaalla kiertämiseen.
Tiedot kierroksella havaitsemistaan puutteista ja virheistä Auer kiinnittää työsuojelutoimiston seinälle, jonne urakoijat puolestaan tekevät merkintänsä, kun puutteet on korjattu.
Työmaan ja työvälineiden turvallisuuden lisäksi Auer valvoo työn tekemisessä tarvittavien turvavälineiden käyttöä.
Pilvenpiirtäjiä ja
rantapromenadia
Kalasatama Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista rakennushankkeista. Alueella valmistuu vuoteen 2035 mennessä asuntoja noin 21 000 ihmiselle. Työpaikkoja lasketaan syntyvän noin 8 000.
Kolmelta suunnalta meren ympäröimään kaupunginosaan on suunnitteilla kilometreittäin rantapromenadia, siltoja sekä kaksi isoa puistoa.
Kalasataman rakentaminen on käynnissä Itäväylän ympäristössä Sörnäistenniemellä, Redin alueella, Sompasaaressa ja Verkkosaaren eteläosassa.
Luottamusmies voi lopettaa työkokeilun, jos se ei toimi.
Kalasataman jo käytössä olevan metroaseman tuntumaan rakennettavan Redin alueelle nousee kuusi asuintornia sekä yksi hotellitorni ja yksi toimistotorni. Tornien juureen rakennetaan kantakaupungin suurin kauppa- ja elämyskeskus.
Kokonaisuudessaan Redi valmistuu vuoteen 2022 mennessä.