ELOKUVA
Anja Kaurasen (nyk. Snellman) vahvasti omaelämäkerralliseksi sanotun romaanin filmatisointia katsoessa tuntuu usein siltä, että nuoruus on lähinnä erehdys, täynnä hölmöilyn piikkiin meneviä lukuja.
Syysprinssin tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1980–1981, avainsana on punk. Sen nimissä tehdään äänekästä irtiottoa 1970-luvun vasemmistopoliittisiin opiskelijahöyryihin, haukutaan kirjallista eliittiä tunkkaisuudesta ja työstetään omaan vaihtoehtolehteen repäiseviä artikkeleita ”kaikesta ennen vaietusta”.
Syysprinssin jengi huudattaa egoa esiin ämyrit jylisten.
Jos aiemmin arvossaan oli kollektiivi, niin Syysprinssin jengi huudattaa egoa esiin ämyrit jylisten.
Elokuvan nuoret kirjailijanalut ovat työläistyttö Inka (Laura Birn) ja porvarispoika Juhana (Lauri Tilkanen). Silta Kallion ja Ullanlinnan välille rakentuu hetkessä, syvä intohimo antaa potkua molempien luovaan työhön. Kiihkeimmillään kirjoituskoneet rätisevät samassa huoneessa nelikätisesti.
Suhteen alkaessa Juhana on julkaissut kiitetyn esikoisensa. Hahmon esikuvana on Harri Sirola, joka elokuussa 2001 teki itsemurhan hyppäämällä metrojunan alle.
Omalla painollaan leffa tekee selväksi, miten kaksikon aherrus punkin ja muun vaihtoehtokulttuurin parissa on feikkiä, epäaitoa.
Juhanan mieltymys punaiseen korostuu hänen Porschensa ja prätkä-Hondan väreissä, moisilla ajopeleillä on mukava karauttaa kotinurkilta Vanhalle kulttuuririentojen pariin. Inka taas pukeutuu läpimurtonsa jälkeen kalliin näköisesti ja porvarillisen elegantisti – kapinoinnin aika on ohi, kirjallinen järjestelmä on saanut uuden tähden. Kaurasen tapauksessa tuo läpimurto oli Sonja O. kävi täällä (1981).
Kaksikon persoonien erilaisuus ja suhteen haavoittuvuus räjähtää kerralla ilmiliekkeihin ja se paikallistuu Inkan julkaistua menestyksekkään esikoisteoksensa. Tähän liittyen valkokankaalta välittyy selkokielisiä näkymiä.
Juhanan megalomaaninen narsistisuus saa kolauksen, päälle jyräävät lääkärisuvun paineet, ja mitä kaikkea sinne psyyken lokeroihin nyt kätkeytyykään. Tulos on se, että ennen pitkää nuori mies on mielisairaalapotilas.
Riehakas rakkaussuhde kääntyy elokuvan loppuhetkillä surutyöksi. Perinteikkäässä Lapinlahden sairaalassa kuvattu jakso tuo Syysprinssiin elegistä tunteikkuutta, tarinan kaari sulkeutuu mallikkaasti.
Syysprinssi on ajankuvaus, taiteilijakuvaus kirjallisuuden saralla ja ennen kaikkea intohimoisuutta sykkivä rakkausfilmi, ”hullua rakkautta” suomalaisittain selkeäraamisissa Solar Films -kehyksissä.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Alli Haapasalo on tehnyt esikoispitkän parissa hieman pikkunätin, mutta sympaattisen kelpo urakan. Hän on luonut elävyyttä ja jäntevyyttä tarinaan, jonka puitteisiin alussa mainitut ”hölmöilyt” sijoittuvat luontevasti.
Haapasalolta ( s. 1977) kuvattu kulttuuriperiodi on jäänyt kokematta, mikä on suonut hänen lähestymistapaansa tervetullutta mutkatonta etäisyyttä. Epookki on tavoitettu ylipäänsä hyvin ja elävästi, kiitos erityisesti Rauno Ronkaisen täyteläisen värikuvauksen. Laura Birn ja Lauri Tilkanen ovat elokuvan hengen mukainen, sopivasti kiiltokuvamainen kaksikko.
SYYSPRINSSI (Suomi 2016). Ohjaus ja käsikirjoitus: Alli Haapasalo. Pääosissa: Laura Birn, Lauri Tilkanen, Kaija Pakarinen, Tiina Weckström. Ensi-ilta 14. loka-kuuta.