Sote-uudistus epäilyttää kansalaisia hallituksen ajamassa muodossa. Laaja joukko kansalaisia ei usko palvelujen paranevan, valinnanvapauden koskevan heitä itseään, oikeudenmukaisuuden toteutuvan tai demokratian lisääntyvän.
Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön TNS Gallupilla teettämät tulokset eivät yllätä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu useissa vuoden mittaan tehdyissä kyselyissä.
Hallituksella on vakava ongelma sote-uudistuksen läpiviennissä. Uskottavuuden puute voi heijastua myös kansalaisten käsitykseen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen luotettavuudesta. Etenkin terveydenhuollossa on saatu hyviä tuloksia palvelujen toimivuudesta niiltä kansalaisilta, jotka ovat päässeet hoitoon.
Lähes puolet eli 45 prosenttia vastaa heikoimpien tilanteen heikkenevän entisestään.
Säätiön projektitutkija Markku Valtanen arvioikin tutkimusraportissaan, joka julkaistaan tänään ajatuspajan Impulsseja-sarjassa, esityksen olevan joko sellainen, jota kansalaiset eivät halua tai sitten hallitus on epäonnistunut sen perustelemisessa.
Heikompien aseman arvioidaan heikentyvän
Hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut tasavertaisten palvelujen tarjoaminen. Tasavertaisiin palveluihin uskoo vain joka neljäs kyselyyn vastanneista. Eniten uskovat hyväpalkkaiset yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat. Huomattava osa eli 43 prosenttia uskoo tasavertaisuuden heikkenevän.
Myös usko kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen horjuu. Vain vajaa viidennes eli 19 prosenttia uskoo, että uudistus palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Lähes puolet eli 45 prosenttia vastaa heikoimpien tilanteen heikkenevän entisestään. Viidennes uskoo tilanteen pysyvän ennallaan.
Näyttääkin siltä, että monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien aseman arvioidaan heikkenevän, kun tavoite on päinvastainen.
Myös sote-alan työntekijöiden aseman arvioi selvästi useampi heikkenevän (37 prosenttia) kuin paranevan (15 prosenttia). Näin ajatellaan siitäkin huolimatta, että hallitus on luvannut sote-työntekijöiden siirtyvän nykyisillä ehdoilla maakuntiin.
Valinnanvapaus on mielikuvien varassa
Selvä enemmistö (60 prosenttia) uskoo vapauden valita julkisten ja yksityisten palvelujen välillä hyödyttävän häntä itseään ainakin jonkin verran. Maaseudulla suhtaudutaan skeptisemmin valinnanvapauden hyötyihin. Heistä 36 prosenttia arvelee, että valinnanvapaus hyödyttää heitä tuskin lainkaan.
Vahvimmat mielipiteet asettuvat ääripäihin valinnanvapaudessa: Kaikista vastaajista reilu viidennes katsoo hyötyvänsä tuskin lainkaan ja toisaalta toinen viidennes uskoo hyötyvänsä merkittävästi.
Valinnanvapauden käytännöistä ei ole vastaamishetkellä touko-kesäkuussa ollut tietoa, kuten ei ole vieläkään. Hallitus on luvannut esityksen vielä tämän vuoden puolella.
Mielipiteiden polarisoituminen osoittaa kansalaisten toivovan parempia palveluja. Valinnanvapaus nähdäänkin yhtenä oljenkortena. Markkinoilla toimivista sote-palveluista hallituksen kaavailemassa laajuudessa ei ole tietoa kansalaisilla, mutta ei myöskään päättäjillä eikä tulevilla palvelujen tuottajillakaan.
Suuri osa kansalaisista uskookin demokratian heikentyvän ja vaikutusmahdollisuuksiensa sote-asioihin heikentyvän.
Perussuomalaiset vaikeuksissa
Erot eri puolueiden kannattajien välillä ovat suuria. Vain kokoomuksen äänestäjissä on enemmän niitä, jotka uskovat palveluiden paranevan. Perussuomalaisten luottamus uudistukseen on paikoin oppositiopuolueitakin kehnompaa.
Perussuomalaiset ovat luvanneet niellä hallituksessa koko sote-uudistuksen. Puheenjohtaja Timo Soini on ilmoittanut puolueen olevan vakaasti hallituksessa mukana katkeraan loppuun saakka. Sote-uudistus on yksi hallituksen keskeisimpiä tavoitteita.
Näkyvin tavoite puolueella on ollut pienyrittäjien aseman turvaaminen palvelujen tuottamisessa. Puolueelta on jäänyt huomaamatta, että jo pitkän aikaan sote-valmistelun ajan etenkin sosiaalialan pienyrityksiä on nielaistu suurempien sote-alan yrityksiin.
Perussuomalaisten näkemykset valinnanvapaudesta polarisoituvat pahasti: Kolmannes uskoo hyötyvänsä merkittävästi, mutta vastaavasti kolmannes on päinvastaista mieltä. Puolue joutuukin selittelemään kannattajilleen kokoomuksen ajaman valinnanvapauden tukemista.
Myös keskustassa on epäuskoa uudistukseen. Viidennes ei usko valinnanvapauden hyödyttävän itseään, mutta vähän vajaa viidennes taas uskoo hyötyvänsä.