Animalia herättelee poliitikkoja ja kansalaiskeskustelua uuden eläinsuojelulain sisällöstä. Järjestö vaatii, että eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Kivuliaat toimenpiteet eläimille ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä.
Animalia haluaa kieltää jalostuksen, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia. Myös eläintuotantotilojen ja teurastamoiden valvontaa on parannettava. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa olisi kiellettävä. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulisi säätää pakolliseksi.
Järjestö pelkää, että uusi eläinsuojelu ei tuo mitään merkittäviä parannuksia eläinten oloihin. Järjestön mukaan nykyinen laki suojelee eläimen sijaan eläintuotantoa.
Kivuliaat toimenpiteet eläimille ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä.
Hallitus suhtautuu välinpitämättömästi
Animalian kampanjavastaavan Veikka Lahtisen mukaan hallituspuolueet suhtautuvat uudistusprosessiin välinpitämättömästi ja ovat antaneet suoraan ymmärtää, etteivät tarvittavat parannukset tai eläinten hyvinvointi ole heidän agendallaan kovinkaan korkealla.
Animalian mukaan osa kansanedustajista on suhtautunut hyvin kielteisesti Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vetoomukseen, jossa vaaditaan perusparannusta lakiin. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 55 000 suomalaista.
Järjestö on saanut myös ristiriitaista tietoa eläinsuojelulain valmistelun etenemisestä.
Lainsuojattomat eläimet
Animalia avasi tänään uuden eläinsuojelulakiin liittyvän kampanjansa, joka kulkee nimellä Lainsuojaton. Tällä viestitetään, että eläinsuojelulaki ei suojele eläimiä riittävästi.
Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelän mukaan ihmiset ovat yhä huolestuneempia eläintenpidon ongelmista ja haluavat parannuksia eläinten oloihin. Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa parantaa eläinten oloja.
– On käsittämätöntä, että kaiken tiedon valossa laista on vaarassa tulla sellainen, ettei se merkittävästi paranna eläinten oloja. Monessa maassa ollaan eläinsuojeluasioissa pidemmällä. Kelkasta jääminen ei ole Suomen etu, vaikka ajattelisi asiaa pelkästään Suomen imagon tai vientimahdollisuuksien näkökulmasta, Kivelä sanoo.