Riskimaiden tehtaissa Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä työsuhteiden havaittiin olevan epävakaita ja puutteita esiintyi muun muassa työajoissa ja ylityökorvauksissa. Ammatillisen järjestäytymisen havaittiin olevan käytännössä estetty.
Kesko on kartoittanut hankintaketjunsa ihmisoikeusriskejä laajalla selvityksellä, jonka osana se on ensimmäistä kertaa käyttänyt ammattiliittojen yhteistyöverkostoa. SASKilta tilattu vertailuaineisto neljästä riskimaasta antoi Keskon mukaan yhteneväisiä tuloksia yrityksen käyttämän BSCI-vastuullisuusjärjestelmän kanssa mutta paljasti myös aukkoja tarkastuskäynteihin perustuvassa järjestelmässä.
Urakkapalkkaa ja eriarvoisuutta
SASK:n selvityksessä lähes kaikkialla neljässä kohdemaassa havaittiin ongelmia työntekijöiden työajoissa sekä ylityö- tai lomakorvauksissa. Käytännössä työpäivät ylitöineen ovat usein liian pitkiä eikä lomia kaikkialla kerry niin, että kuormituksesta ehtisi palautua. Esimerkiksi kiinalaisella mattotehtaalla suuri osa työskenteli joka päivä. Työvuotta kevensi ainoastaan kahden viikon palkaton loma.
Myös työsuhteissa havaittiin laajalti epävakautta, esimerkiksi vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyöntekijöitä eivät yleensä koske samat oikeudet kuin suoraan työnantajan palkkalistoilla olevia henkilöitä, mikä on iso ongelma ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Esimerkiksi filippiiniläisellä tonnikalasäilyketehtaalla valtaosa työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä, jolloin he eivät ole tehtaan työehtosopimusjärjestelmän piirissä. Lisäksi lähes neljännes tekee töitä urakkapalkalla.
Myös ammatillisen järjestäytymisen havaittiin olevan käytännössä estetty monin paikoin, vaikka yhdistymisvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka mainitaan jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Kahdessa maassa havaittiin myös viitteitä viranomaisten lahjonnasta.
Auditointi ei takaa tuotannon vastuullisuutta
SASKin selvitys on osa Keskon ihmisoikeuksiin liittyvää vaikutusarviointia. Siinä selvitettiin toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja arvioitiin niihin liittyviä riskejä sekä sovittiin seurannasta, mittareista ja korjaavista toimenpiteistä. Lisäksi Kesko on välittänyt saamansa tiedot BSCI-järjestölle auditointimenettelyjen kehittämiseksi.
SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kiittää Keskon julkistamaa ihmisoikeusarviointia avoimuudesta ja katsoo sen osoittavan, että auditoinnit eivät takaa aukottomasti tuotannon vastuullisuutta ihmisoikeuskysymyksissä.
Auditointi on (wikipedian mukaan) määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen havaitsemiseksi, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Nämä vaatimukset voivat olla esimerkiksi laatujärjestelmävaatimuksia. Auditoinnin tekee yleensä yksi tai useampi auditoinnin kohteen kannalta riippumaton henkilö. Se koostuu kenttäkäynneistä, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin prosessikuvauksiin ja työohjeisiin.