Pakko myöntää – laulaja Jari Sillanpään (s. 1965) parikymmentä vuotta kestänyt ura Suomen iskelmätaivaan tähtenä on pieni ihme.
Voitettuaan tangokuninkuuden vuonna 1995 Sillanpäästä tuli koko kansan tuntema artisti ja julkisuuden henkilö. Siinä oli taatusti sulateltavaa monille: pirteä ja huoliteltu ruotsinsuomalainen, joka äänsi suomensa ärsyttävästi lässyttäen, oli jotain muuta kuin vanhan liiton tangotulkit.
Toisaalta juuri totutusta poikkeavan persoonansa vuoksi Sillanpää ei ole jäänyt pelkäksi tähdenlennoksi. Poikkeuksellisen karisman sekä laulu- ja esiintymistaitojen ohella, totta kai.
Paljaana-nimi viittaa paremminkin Sillanpään tapaan olla julkisuudessa.
Näin summaa Sillanpään viehätystä Mari Koppinen laulajan uraa ja elämää mittaavassa teoksessa Jari Sillanpää. Paljaana.
Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajana työskentelevän Koppisen teos muistuttaa tyyliltään päivälehtien viikonloppunumeroiden pitkiä artikkeleita, joissa liikutaan sujuvasti nykyhetken ja menneisyyden välillä, persoona edellä. Kirjan sivuilla ruoditaan taiteilijaelämän rinnalla niin lapsuusmuistoja kuin rakkauselämän pettymyksiä.
Niin kuin kohteensa kanssa yhteistyössä tehdyt teokset aina, myös Sillanpää-elämäkerta silittelee päähenkilöään myötäkarvaan. Tähän on tosin myös syynsä: Jari, kuten Koppinen laulajatähteen tuttavallisesti viittaa, on ollut koko julkisen elämänsä ajan hyvin median saatavilla. Artistin uran ja yksityiselämän käänteet ovat yleisölle tuttuja, joten suuria paljastuksia ei teokseen ole irronnut. Paljaana-nimi viittaa paremminkin Sillanpään tapaan olla julkisuudessa.
Teoksessa on kuitenkin myös pyrkimystä eritellä tarkemmin Sillanpään merkitystä kotimaisessa viihdemaailmassa.
Yksi keskeisistä teemoista on homoseksuaalisuus, joka saa paljon huomiota – ei tosin niin banaalilla tavalla kuin iltapäivälehdet ovat antaneet ymmärtää. Koppinen osoittaa, että seksuaalisella suuntautumisella on keskeinen osa Sillanpään tähtikuvassa. Se puolestaan kertoo paljon ajastamme.
Laulajan homous oli jo ennen suorassa tv-lähetyksessä tehtyä kaapista tuloa ollut julkisuudessa eräänlainen vaiettu salaisuus. Lähipiirille asia oli luonnollisesti selvä: Raili-äiti tiesi sen jo poikansa ollessa yksivuotias.
Sillanpää korostaa itse eläneensä sen enempää salailematta homoseksuaalisuuttaan, mutta myöntää sopeutuneensa paineen alla pitämään asiasta matalampaa profiilia.
Ratkaisun ymmärtää, sillä vielä viime vuosiin asti homoille oli varattu varsin vähän rooleja julkisuudessa, konservatiivisesta iskelmämaailmasta puhumattakaan. Iskelmätähtien alkoholisoituminen oli tutumpaa ja hyväksytympää kuin naiseksi pukeutuminen tai avoin homoseksuaalisuus.
Sillanpää onkin muovannut kotimaisen iskelmäkentän – ja miksei koko populaarimusiikinkin – käsitystä koko kansan tähdestä. Ja työ jatkuu edelleen.
Mari Koppinen: Jari Sillanpää. Paljaana. Tammi 2016. 239 sivua.