Mint Images/REX/All Over Press

Velan määrä vähenisi. Asunnot halpenisivat. Täystyöllisyys olisi mahdollinen. Suomessa vastaava uudistus poistaisi kestävyysvajeen.

Islanti on entistä lähempänä valtavaa raha- ja pankkijärjestelmän uudistusta, kun uusi raportti suhtautuu myönteisesti rahareformiin. Uudistus veisi liikepankeilta oikeuden luoda rahaa. Jatkossa kaikki raha pankkeihin tulisi keskuspankilta.

– Rahoitus vakautuisi. Spekulatiiviset kuplat olisivat harvinaisempia ja lievempiä. Reaalitalouteen ei tulisi yhtä suuria kriisejä kuin nyt, sanoo tutkija ja Suomen talousdemokratia ry:n pääsihteeri Patrizio Lainà.

Nykyään pankit päättävät, mihin niiden luoma raha menee. Jatkossa kaiken rahan markkinoille tekisi keskuspankki. Kun valtio loisi kaiken rahan, valtio päättäisi rahan käytöstä.

Nykyisessä talousjärjestelmässä raha on velkaa.

Järjestelmän muutoksen vuoksi Islannin pitäisi luoda paljon uutta rahaa. Lainàn mukaan järjestelmän muutos voisi tarkoittaa noin kymmentä prosenttia eli 20–30 miljardia Islannin kruunua lisää rahaa Islannin valtiolle joka vuosi.

Prosentit ja rahamäärät muuttuvat ymmärrettäviksi, kun verrataan niitä Suomeen.

ILMOITUS

Lainàn laskelmien mukaan reformi tarkoittaisi Suomen budjetille 11 prosentin kasvua olettaen, että rahamäärä jatkaisi yhtä nopeaa kasvua kuin aiemminkin. Suomen valtio saisi uutta rahaa vuosittain kuusi miljardia euroa. Kestävyysvaje käytännössä poistuisi. Suomi voisi tehdä rahareformin vain euroalueen osana.

Lainaa vähemmän valtiolla ja ihmisillä

Islannin pääministerin Sigurður Ingi Jóhannssonin konsulttiyhtiö KPMG:ltä tilaama raportti kokoaa yhteen tähänastisia tutkimuksia. Money Issuance -raportissa siteerataan myös Lainàn tutkimusta.

Tutkimukset löytävät rahareformista paljon enemmän hyvää kuin huonoa.

Valtion ja yksityisten velkamäärä vähenisi huomattavasti. Islantia ajoittain vaivanneet suuret inflaatio-ongelmat poistuisivat.

Lainà kiittelee raporttia siitä, että se on ottanut huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset.

Vaikka asuntojen hinnat laskisivat, lainaa voisi olla vaikeampi saada. Lainà ei pidä asiaa pahana.

– Pankkien holtiton lainaaminen on syy finanssikriisiin.

Rahareformi on saanut kannatusta Islannissa vuonna 2008 alkaneen tuhoisan pankkikriisin jälkeen.

Tutkimusten mukaan yksityinen raha voisi pelästyä. Lainàn mukaan tämä on mahdollista, mutta toisaalta uusi järjestelmä toisi markkinoille sijoittajien kaipaamaa vakautta.

Islanti voisi päästä täystyöllisyyteen. Lainàn mukaan se on mahdollista, vaikka asia riippuu täystyöllisyyden määritelmästä.

– Islanti voisi sijoittaa luomaansa uutta rahaa työllisyyden hoitoon.

Lainà huomauttaa, että täystyöllisyys on mahdollinen jo nyt. Suomessa sen tavoittelu vaatisi EU:n talouskuripolitiikan lopettamista.

Islanti voisi sijoittaa luomaansa uutta rahaa työllisyyden hoitoon.

Valta pankeilla ja maailmalla

Nykyään liikepankit luovat esimerkiksi Islannissa noin 90 prosenttia rahasta. Loput rahat luo keskuspankki.

Nykyisessä talousjärjestelmässä raha on velkaa. Rahan määrä lisääntyy, kun otetaan velkaa. Talousjärjestelmä nojaa siihen, että lainaaja maksaa velkansa.

Liikepankeilla pitää olla keskuspankissa tallessa vain pieni kassavaranto talletuksista. Pankeilla on käytännössä siis vain vähän niin sanottua oikeaa rahaa, jolla ne voivat selvitä omista sitoumuksistaan. Talouskriisi syntyy, kun joku ei maksa velkaansa.

Lainà sanoo, että nykyinen vähimmäisvarantojärjestelmä on historiallisen kehityskulun tulos. Esimerkiksi sähköisen rahan käyttö on lipunut pankeille.

– Valtio on jäänyt vapaaehtoisesti jälkeen.

Lainàn mukaan valtiot ovat kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vallan alla. Jos valtiot sooloilevat, rahoituslaitokset, luottoluokittajat ja kansainväliset sijoittajat voivat reagoida kielteisesti.

Nykyisessä systeemissä pankit tienaavat hyvin ja niillä on valtaa. Uudistuksen jälkeen pankit toimisivat entiseen tapaan, mutta olisivat lähinnä rahanvälittäjiä.

Pian matkalla parlamenttiin

Uusi raportti on jatkoa rahareformin selvittämiseksi. Islanti julkaisi ensimmäisen selvityksen aiheesta viime vuonna.

Tämän vuoden helmikuussa parlamentin asialistalle lisättiin päätöslauselma rahareformikomitean perustamisesta. Lausuntokierroksella yhdeksästä lausunnosta kahdeksan suhtautui rahareformiin myönteisesti.

Rahareformi etenee seuraavaksi talous- ja elinkeinokomiteaan, joka antaa näkemyksensä päätöslauselmasta parlamentille. Jos enemmistö parlamentin jäsenistä kannattaa päätöslauselmaa, alkaa parlamentaarinen rahareformikomitea pohtia rahajärjestelmän uudistamista.

Reaalitalouteen ei tulisi yhtä suuria kriisejä kuin nyt.

Kansanäänestys Sveitsissä lähivuosina

Rahareformia suunnitellaan muuallakin. Sveitsi järjestää kansanäänestyksen aiheesta tulevina vuosina. Pankkiiriyhdistys ja Sveitsin hallituksena toimiva liittoneuvosto kuitenkin vastustavat muutosta.

Britannian ja Alankomaiden parlamenteissa on pidetty rahareformista kuulemistilaisuus. Yhdysvaltojen edustajainhuoneen valiokunta käsitteli rahareformia muutama vuosi sitten.