Hallitus leikkasi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä tänä vuonna 43 prosenttia. Ulkoministeriö evaluoi jälkijunassa järjestöjen tekemää työtä. Positiiviset tulokset julkaistiin torstaina. Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista ja kustannustehokasta. Tulokset ovat monipuolisia ja siksi riippumaton arviointi esittää järjestöjen tuen lisäämistä.
Ulkoministeriö arvioi kaikki kehitysvaroista ohjelmatukea saavat 22 järjestöä kolmessa osassa. Ensimmäisessä raportissa on mukana kuusi järjestöä, CMI (Crisis Management Initiative), Suomen Lähetysseura, Reilu kauppa ry, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja WWF Suomi.
Raportissa sanotaan, että Suomi on kyennyt valitsemaan kehitysyhteistyön hyödynsaajien kannalta tärkeät yhteistyökohteet myös niissä tilanteissa, joissa kumppanimaan oma politiikka ei ole yltänyt vastaamaan ihmisten tarpeisiin.
– Järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että riippumattoman arvioinnin tekeminen on hyvä asia. Nyt on puolueettomasti osoitettu, että kansalaisjärjestöt tekevät tuloksellista työtä. Se on merkittävää koko järjestökentän toiminnan kannalta, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen.
Kiitosta kustannustehokkuudesta
Arvioitujen järjestöjen osalta kiitosta on saanut muun muassa kustannustehokkuus.
– Pakolaisavun ohjelmalla arvioitiin olevan huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen. Tämä on hauraissa maissa erityisen tärkeää, sillä konfliktin uusiminen johtaisi myös pakolaisten määrän kasvuun. Arviointi totesi myös, että tuskin olisimme voineet soveltaa joitain muita menetelmiä, jotka olisivat nykyisiä kustannustehokkaampia, toteaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Taksvärkki puolestaan on onnistunut johdonmukaisesti lisäämään lasten ja nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Vapaaehtoisia ja vertaistukea käyttävä toteuttamistapa sai arvioinnissa tunnustusta.
– Taksvärkille on tärkeää tukea nuorten kehitystä omien yhteisöjensä aktiivisiksi toimijoiksi. Arvio kiitti työmme johdonmukaisuutta, kestävyyttä ja kustannustehokkuutta, kertoo Taksvärkin toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.
Pitkäkestoisia tuloksia
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä toteutetaan yhdessä kehitysmaan kumppanijärjestöjen kanssa. Arviossa todetaan, että sekä kumppanijärjestöt että hyödynsaajat kokevat vahvaa omistajuutta hankkeisiin, mikä lisää niiden kestävyyttä.
Esimerkiksi keskiamerikkalaisten kahvinviljelijöiden kanssa toteutettu Reilun kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelma on toteutettu niin, että ohjelman omistajuus on viljelijöillä itsellään.
– Kun kahvinviljelijät ovat itse päättäneet, mitä tuloksia he haluavat saavuttaa ja millä keinoilla tavoitteet saavutetaan, he ovat myös sitoutuneet kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla toimeentuloa ja koko yhteisöä kehitetään, toteaa Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Kestävimmät tulokset ovat syntyneet pitkäaikaisella ja sitoutuneella yhteistyöllä.
– Arvioinnissa nostettiin esille esimerkiksi WWF:n menestyksekäs sektorirajat ylittävä yhteistyö Nepalissa. Uskomme, että pystymme ratkaisemaan globaalit ympäristö- ja kehityshaasteet toimimalla yhdessä,kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson kertoo järjestön pitkäjänteisellä ruohonjuuritason työllä todennettavasti pystyneen tavoittamaan suuren määrän köyhiä ja syrjäytettyjä ihmisiä, joita ei välttämättä muilla rahoitusinstrumenteilla tavoiteta.
– Esimerkiksi naisten aseman todettiin parantuneen työmme ansiosta. Rahan lisäksi ihmiset tarvitsevat voimaantumista, itseluottamusta, osaamista ja osallisuutta verkostoihin.
Toiminta muuttunut vaaralliseksi
Kehittämisen paikaksi raportissa nähdään vaikuttaminen päätöksentekoon, hallintoon ja yleiseen mielipiteeseen.
Samaan aikaan työ ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja muutoksen vaatimiseksi on käynyt yhä hankalammaksi ja vaarallisemmaksi. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten heikkeneminen eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa, on järjestökentän yhteinen huolenaihe. Järjestöillä ei kuitenkaan yksin ole tarvittavaa vaikutusvaltaa ja voimaa turvata kansalaisyhteiskuntien toimintaa.
– Kansalaisyhteiskunnan toiminta on tällä hetkellä uhattuna yli puolessa maailman maista. Se koskettaa meitä jokaista, sillä lopulta kyse on siitä, miten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Kehitysvaroin tulee tukea myös kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä ja sen vahvistamista. Suomella olisi nyt tärkeä paikka varmistaa kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytykset, toteaa Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen.