Hallituksen esitys työntekijöiden työeläkevakuutusmaksun nostamisesta ja työnantajien työeläkevakuutusmaksun laskemisesta yhteensä 1,2 prosenttiyksiköllä lähti tiistaina valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Esitys on osa kilpailukykysopimusta. Se siirtää vuoteen 2020 mennessä työnantajien kustannuksia työntekijöille noin miljardi euroa.
– Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn halpuuttamisesta talouslaman lääkkeeksi, emmekä tule antamaan tukeamme tämän lakiesityksen hyväksymiselle, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
– Työnantajien palkkakustannusten alentaminen ei ratkaise Suomessa vientiteollisuuden ongelmia tilanteessa, jossa maailmantalous nyt on. Suomen vientiteollisuuden nousu riippuu palveluiden ja tuotteiden laadusta ja siitä, että tuotetaan kysyntää vastaavia tavaroita. Laadun puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Laatua ja innovaatiota saataisiin satsaamalla korkeaan osaamiseen, koulutukseen, tuotekehitykseen ja työhyvinvointiin. Näistä pitkän aikavälin kasvun eväistä hallitus päinvastoin leikkaa, hän jatkoi.
”Työnantajien palkkakustannusten alentaminen ei ratkaise Suomessa vientiteollisuuden ongelmia tilanteessa, jossa maailmantalous nyt on.”
Kokki menettää 116 euroa
Pekonen sanoi, että ”hallitus hellii ja syleilee työnantajia monin tavoin”. Ensi vuonna tulevat voimaan työnantajien eläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä sosiaaliturvamaksun alennukset, työajan pidennys 24 tunnilla sekä palkkojen nollakorotukset.
Julkisen sektorin lomarahojen leikkaaminen tarkoittaa Pekosen mukaan perhepäivähoitajalle noin 98 euron, kiinteistönhoitajalle 112 euron, kokille 116 euron ja lähihoitajalle 134 euron kuukausittaista ansionmenetystä.
Ei välttämättömyys, vaan valinta
Pekonen sanoi, ettei hallituksen politiikka ole välttämättömyys, vaan arvovalinta, ”kylmä ja huono valinta”.
– Leikkauslinja musertaa yhteiskuntamme peruspilareita, korkean osaamisen, yhdenvertaisten julkisten koulutus-, terveys- ja hoivapalveluiden ja luottamukseen perustuvan yhteiseen hiileen puhaltamisen hengen. Vaihtoehto olisi nyt pysähtyä katsomaan talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja todella miettiä, millaisen yhteiskunnan haluamme Suomesta rakentaa.
Uhkauksien varjossa
Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi, ettei lomarahapäätös ole hallituksen päätös.
– Siitä päättivät työmarkkinajärjestöt.
– Jos minä esimerkiksi olisin saanut päättää ja jos lomarahoihin olisi haluttu puuttua, niin totta kai olisin tehnyt oikeudenmukaisemman ja reilumman päätöksen eli lomarahoja olisi leikattu tasapuolisesti kaikilta, jos niiden leikkaaminen on välttämätöntä. Näin myös kaikki ne, joilla on tämän maan suurimmat palkat, olisivat tulleet tämän leikkauksen kohteeksi.
Pekonen vastasi, että täytyy muistaa, mistä lähdettiin liikkeelle, kun kilpailukykysopimuksesta lähdettiin neuvottelemaan.
– Ei ollut minkäännäköistä reilua neuvottelutilannetta, vaan kyllä hallitus oli tehnyt oman esityksensä jo neuvottelupöytään mentäessä, ja hallitus uhkasi pakkolaeilla, lupasi tuoda nämä pakkolait tänne, jolloin lähdettiin neuvottelemaan sitten näistä heikennyksistä.