Hallituksen budjettiesitys on kaksijakoinen. Palkkatulojen verokevennykset pitävät palkansaajien ostovoimaa pinnalla, mutta tulonsiirtoihin kohdistettujen leikkausten vuoksi köyhän kukkaro kevenee entisestään.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kattojärjestö Soste arvioi leikkausten pudottavan tuhansia ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle.
Ei hallituksen verolinjauksiakaan voi solidaariseksi kehua, arvioi SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
”Se on todella epäsolidaarinen veroratkaisu.”
– Merkittävä yrittäjävähennys, perintöveron kevennys ja lahjana metsänomistajille annettu vähennys suosivat kaikki selkeästi suurituloisia.
Koski huomauttaa, että esimerkiksi yrittäjävähennys uppoaa ylimpiin tuloluokkiin.
– Se on todella epäsolidaarinen veroratkaisu.
Työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen ansiosta tulevaa palkkatuloverotuksen keventämistä Koski pitää hyvänä.
Ansiotuloverotus kevenee samalla prosentilla kautta linjan. Ilman pienitulopainotusta sekin tuo euroja eniten suurituloisille.
– Palkansaajien ostovoima näyttäisi ensi vuonna hieman nousevan. Inflaatio pysyy alhaalla, vaikka polttoaineverotukseen tulee pientä kiristystä.
Koski pitää tätä hyvänä saavutuksena. Ostovoima ei leikkaannu vaan hieman nousee, vaikka samaan aikaan yritysten kilpailukykyä pyritään lisäämään.
– Tämä pitää yllä kotimaista ostovoimaa. Se on tärkeää, kun viennin elpymistä saadaan edelleen odotella.
Julkisen sektorin palkansaajien ostovoimaa syö kolmanneksen leikkaus lomarahoista.
– Julkisella sektorilla ostovoima menee miinukselle tähän vuoteen verrattuna, Koski arvioi.
Tuhansia köyhyysrajan alle
Valtiontalouden tasapainon kohentamiseen tähtäävät menoleikkaukset painottuvat tulonsiirtoihin. Hallituksen aikaisempien kehysriihipäätösten mukaan indeksisidonnaiset tulonsiirrot piti jäädyttää.
Kun inflaatio on nollassa, jäädyttäminen ei kuitenkaan olisi tuonut etuuksiin korotuksia, joten laskennalliset säästötkin olisivat jääneet saamatta. Hallitus ratkaisi pulman leikkaamalla tulonsiirtoja.
Sosiaalietuuksien taso laskee kautta linjan 0,85 prosenttia. Leikkuriin menevät muun muassa lapsilisät, työttömyyskorvaukset, kotihoidon tuki sekä kansan- ja takuueläkkeet.
Sosten mukaan budjettiesityksen leikkaukset koskettavat kaikkia kotitalouksia. Eniten kärsivät pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät ja opiskelijat.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kattojärjestö Soste arvioi leikkausten vievän tuhansia ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle.
– Leikkausten vaikutukset näkyvät välittömästi tulo- ja hyvinvointierojen kasvuna, totesi Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas hallituksen budjettiriihen jälkeen.
Leikkauksillako työpaikkoja?
Vihreiden eduskunnan tietopalvelulta tilaamien laskelmien mukaan etuuksien saajat menettävät ensi vuonna noin 2 prosenttia ostovoimastaan. Myös takuueläkkeellä olevan ostovoimasta leikkautuu samat 2 prosenttia.
Keskimääräistä työeläkettä saavan ostovoima supistuu 0,4 prosenttia.
Työmarkkinatukea ja ansiosidonnaisen työttömyysturvaa saavien ostovoimasta leikkautuu ensi vuonna 1,8 prosenttia.
Lisäksi hallitus laittoi työmarkkinajärjestöt keksimään lisää keinoja, joilla tavoitellaan 10 000:ta uutta työpaikkaa. Hallitus olettaa, että leikkaukset työttömyysturvaan toisivat lisää työpaikkoja.
Hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan 15. syyskuuta. Eduskunnassa budjettikäsittely käynnistyy ensi viikolla ja päättyy joulunalusviikolla budjettiäänestyksiin.