Hallituksen budjettiesityksen leikkaukset koskettavat kaikkia kotitalouksia, mutta erityisen ahtaalle joutuvat pienituloiset, mikä kasvattaa väestön tuloeroja, arvioi Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anne Perälahti.
Hänen mukaansabudjettiesitys siirtää 5 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolelle, kun tulorajana pidetään 60 prosenttia mediaanituloista. Lisäksi suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajalle.
Pienituloisten tilannetta vaikeuttaa se, että lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia leikataan jo toista vuotta peräkkäin. Kuluvan vuoden alussa leikkaus oli 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,85 prosenttia.
Ensi vuoden leikkauksilla on tarkoitus säästää vuositasolla 70 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat lähes 30 eri etuuteen kuten työttömyysturvaan, kansaneläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja asumistukiin.
Indeksikorotuksia ei tehdä
Leikkausten lisäksi vuosina 2018–2019 etuuksiin ei tehdä normaaleja indeksikorotuksia. Se heikentää edelleen hiljalleen etuuksien ostovoimaa.
Perälahden mukaan hallitus myös heikentää syyperusteisten tukien myöntämisperusteita. Säästöjä haetaan muun muassa työttömyysetuuksista, sairauspäivärahasta, opintotuesta, yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta.
Perusturvan varassa elävillä nykyinenkään tulotaso ei kata kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta. Tilanne heikentyy edelleen.
Perälahden mukaan ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset laskevat etuuksien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan etuuksien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksijäädytykset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.
Peruspäivärahan reaalitaso alenee kympeillä
Hän muistuttaa, että Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.
Viime vuonna työttömän peruspäiväraha oli 705 euroa. Leikkausten jälkeen vuonna 2019 se olisi 696 euroa, mutta vuoden 2015 hintatasolla reaalinen taso olisi vain noin 664 euroa.
Kehitys on samansuuntainen lähes kaikissa etuuksissa.
Myönteisenä Anne Perälahti pitää sitä, että hallitus päätti peruuttaa päivähoitomaksujen korotuksen ja jopa keventää päivähoitomaksuja pienituloisilla kahden tai kolmen hengen perheillä.
Säästö muuttuu menoksi
Myös toimeentulotuki jää leikkausten ulkopuolelle. Perälahden mukaan etuusleikkauksista syntyvät säästöt siirtyvät suurelta osin toimeentulotuen menoiksi. Hän vertaa säästöjä hölmöläisten peiton jatkamiseen.
Toimeentulotuen käyttäjien määrä on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien noin 10 000 henkilön vuosivauhtia. Tehdyt ja suunnitellut säästöratkaisut kasvattavat tätä joukkoa. Seurauksena toimeentulotukimenot kasvavat ja kannustinloukut pahentuvat. Lisäksi maksuhäiriömerkintöjen ja velkaongelmien riski lisääntyy, toteaa Perälahti.