Vuoden aikana on syntynyt yli 30 000 uutta työpaikkaa. Tätä lukua mainostivat budjettiriihen alla keskeiset ministerit Juha Sipilästä Timo Soiniin, joka hehkutti muitakin hallituksen saavutuksia eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa alkuviikolla.
Hyvin siis menee? Hallituksen koko vaalikauden työllisyystavoitteesta saavutettiin neljännes jo ensimmäisen vuoden aikana, vaikka kilpailukykyä ei edes ehditty vahvistaa.
No ei.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemasta työvoimatutkimuksesta paljastuu huomattavasti karumpi totuus. Kun tilastosta poistetaan kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetut tekijät, työllisiä on todellisuudessa noin 11 000 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Toukokuussa 2015 työllisiä oli 2 428 000, tämän vuoden heinäkuussa 2 439 000.
Kun Sipilän ja Soinin puheista puhaltaa ilmat pois, ”yli 30 000:sta” jäljelle yksi kolmasosa siitä. Työllisyysaste nousi tänä aikana 0,5 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita työ- ja elinkeinokeskuksissa oli jopa 3 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa.
Työttömyysaste kuitenkin aleni, koska Tilastokeskus mittaa työttömyyttä toisin kuin ministeriö. 7,8 prosentin työttömyysaste tuntuu alhaiselta, kun ottaa huomioon, että niin sanottu laaja työttömyys oli heinäkuun lopussa 477 800. Siis lähes puoli miljoonaa suomalaista on todellisuudessa työtä vailla. Tätä selittää osaltaan työvoiman supistuminen väestön ikääntymisen takia sekä laaja piilotyöttömyys.
Viime vuoden heinäluusta piilotyöttömyys lisääntyi 22 000:lla. Piilotyöttömiä oli 165 000. Määritelmän mukaan he haluaisivat ansiotyötä ja olisivat työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta eivät ole etsineet työtä viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Yksi syy on työnhausta luopuminen toivottomalta näyttävän työllisyystilanteen takia.
Budjettiriihen alla hallituksen piirissä on ollut havaittavissa kaunistelun lisäksi panikoitumista työllisyystilanteen edessä. Virkamiehet patistettiin keksimään keinoja työllisyyden parantamiseksi ja esiin nostettiin taas kerran työttömyysturvan heikentäminen.
Katsotaanpa todellisia lukuja heinäkuun lopusta. Laaja työttömyys oli siis 477 800 ja kaikkiaan avoimia työpaikkoja työ- ja elinkeinokeskuksissa oli heinäkuussa 67 800. Jokaista työpaikkaa kohden oli seitsemän työtöntä. Yhdellä oli mahdollisuus työllistyä, kuudella ei, vaikka työttömyysturva olisi pudotettu nollaan.
Suomessa arvioidaan olevan 80 000–100 000 nuorta aikuista vailla ammatillista peruskoulutusta. Ensi vuoden leikkaukset ammatilliseen koulutukseen lisäävät heidän syrjäytymisriskiään. Hallitus syö itse omia työllisyystavoitteitaan.