Keskiviikkona alkaviin budjettineuvotteluihin toivotaan sekä malttia että rohkeutta. Hallituksen haluttaisiin vauhdittavan nopeammin investointeja. Malttia odotetaan päivähoitomaksuihin, koulutusleikkauksiin ja työttömien kohteluun.
Päivähoitomaksun korotus veisi lapsiperheiltä kokonaan kilpailukykysopimuksen myötä tulevat veronalennukset, ja enemmän.
Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että 3 305 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti putoaa 0,6 prosenttia ja ostovoima paranee ensi vuonna 200 eurolla. Mikäli päivähoitomaksun korotus toteutettaisiin odotetusti, se veisi täyttä päivähoitoa maksavilta kahden lapsen perheiltä 1 300 euroa vuodessa.
– Se olisi väärä viesti työssäkäyville äideille. Olisi yllättävää, jos päivähoitomaksuja nostettaisiin ja työssäkäyville tulisi tästä uusi taakka. Se olisi ristiriidassa työllisyystavoitteen kanssa, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.
Tuloverovähennys on hänestä hallituksen merkittävin linjaus, vaikka se lisää valtionvelkaa, koska vastaava kevennys halutaan eläkkeensaajille.
SAK:ssa toivotaan, että hallitus valitsisi yrittäjä- ja metsälahjavähennysten sekä perintöverohelpotusten sijaan samankokoisen satsauksen tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.
Vauhtia investointivelan hoitoon
Hallituksen tie- ja ratahankkeet ovat saaneet kiitosta, mutta vastaavia investointeja voisi tehdä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan enemmän, vaikka velkarahalla.
Järjestön pääekonomisti Ralf Sund muistuttaa, että nyt olisi oivallinen hetki vauhdittaa talouskasvua investoinneilla.
– Hallitusta on varoitettu syömävelan ottamisesta. Meillä STTK:ssa nähdään, että nyt voisi luoda kasvua aggressiivisemmin. Investointihankkeissa, mm. homekoulujen korjaamisessa, on kuitenkin kyse investointivelan kutistamisesta.
Korkeakoulutettujen Akavassa ja työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitossa hallituksen toivotaan perääntyvän koulutuksen lisäleikkauksista.
Akava painottaa, että työttömän tulee vastedeskin voida kouluttautua samanaikaisesti kuin hän saa työttömyyskorvausta.
Jääkö työllisyyspaketti laihaksi?
Palkansaajajärjestö SAK odottaa, että työllisyyspaketti noudattaa kilpailukykysopimuksen henkeä eikä työttömyysturvaan tehdä muutoksia, joita ei ole hyväksytty kolmikannassa.
SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Olli Koski muistuttaa, että työllisyyttä lisäisivät perhevapaiden uudistaminen sekä pitkäaikaistyöttömien aktivointiin satsaaminen.
Työllisyyspaketti on tarkoitus saada valmiiksi budjettiriiheen.
Ennen keskiviikon budjettiriihtä työmarkkinakeskusjärjestöt yrittävät yhdessä valtiovallan kanssa löytää keinot työllistymisen vauhdittamiseksi.
Työlistalla on mm. oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) esittämä työnäyte, jota kaavaillaan osaksi työkokeilua. Myös työmarkkinatuen käyttö koulutukseen ja palkkatukeen on vakavassa pohdinnassa. Vastaavaa mahdollisuutta mietitään myös ansiosidonnaisen päivärahan saajille.
Toistaiseksi työmarkkinajärjestöistä vain Akava on todennut, että Lindströmin kaavailema “armahdus” yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille lisäisi eläkemenoja ja tulisi yhteiskunnalle kalliiksi. Puheenjohtaja Sture Fjäder on esittänyt, että näille pitkäaikaistyöttömille voisi mieluummin osoittaa perustulon kaltaisen tulon.
Monista kysymyksistä järjestöt ovat olleet erimielisiä. Sopu aiotaan löytää viimeistään tiistaina järjestöjen ja hallituksen johdon kesken. Päätökset tehdään budjettiriihessä.
Porkkanoiden ja keppien keksimisen sijaan palkansaajajärjestöt toivovat joustoja ja tilanteen rauhoittumista, sillä jo sovitut työttömyysturvaleikkaukset on panematta toimeen. Niiden vaikutuksia ei vielä tiedetä.