Työehtosopimusten yleissitovuus on palkansaajien keino puolustaa omia työehtojaan. Työnantajille yleissitovat sopimukset turvaavat työrauhan, todettiin Akavan ja Lakimiesliiton yleissitovuusseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Yrittäjien näkemyksen tilaisuuteen toi 1980-luvun lopulta työmarkkinoita seurannut Dittmar & Indrenius -asianajotoimiston lakimies Petteri Uoti.
– Yrittäjien kannalta yleissitovuudessa parasta on epäterveen kilpailun ehkäiseminen. Esimerkiksi rakennus- ja ravintola-ala olisivat pulassa ilman yleissitovuutta. Ne eivät pystyisi vastaamaan ulkomailta tulevaan kilpailuun, Uoti arvioi.
Hänen mielestään yleissitova työehtosopimus on parempi kuin esimerkiksi minimipalkkalaki.
– Yleissitovat työehtosopimukset ovat hyviä siksi, niissä on alakohtaista joustoa.
Parempi kuin minimipalkka
Uotin mielestä laajempi sääntely sopimusteitse on parempi kuin laki.
– Työehtosopimuksissa sovitaan muustakin kuin rahasta, mutta se muu maksaa kaikille saman verran.
Tästä syystä kaikki yritykset eivät Uotin mukaan pidä yleissitovuudesta.
– Noudatettavaksi tulee koko sopimus pieniä yksityiskohtia myöten. Sopimukset ovat monimutkaisia ja järjestäytymättömät yritykset eivät saa mistään tukea sopimusten tulkintaan.
Uotin mielestä yleissitovuuden ongelma on sopimusten yksipuolisuus, koska järjestäytymättömät työnantajat eivät voi sopia paikallisesti
Suomalainen keksintö heikomman puolella
Akavan johtajan Maria Löfgrenin mukaan yleissitovuus on suomalainen keksintö turvaamaan työsuhteen heikompaa osapuolta.
– Yksityisellä sektorilla yleissitovien sopimusten piirissä on lähes 900 000 palkansaajaa. Kunnissa ja valtiolla ei tarvita yleissitovuutta, koska siellä sopimukset koskevat kaikkia yli 660 000 työntekijää, Löfgren kertoi keskiviikon seminaarissa.
Suomalaisista palkansaajista 90 prosenttia on jonkin työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä.
Löfgrenin mielestä yleissitovuus palvelee montaa tarkoitusta. Se turvaa vähimmäistyöehtojen noudattamisen toimialan tilanteen mukaan.
– Yleissitovuus tasoittaa yritysten välistä kilpailua osaavasta työvoimasta, kun työvoimasta on pulaa. Erityisesti pienillä yrityksillä ei aina ole mahdollisuuksia huolehtia markkinaehtoisista palkoista.
Löfgren uskoo, että yleissitovuus jopa kannustaa työehtosopimustoimintaan.