Kilpailukykysopimuksella työnantajamaksujen rasitetta vähennetään ja osa maksutaakasta siirretään työnantajilta työntekijöille. Osa sovituista muutoksista aiheuttaa myös verotulomenetyksiä kunta-alalle. Tämä noin 384 miljoonan euron verotuloalenema merkitsee käytännössä rajuimmillaan noin 8 000 kunta-alan työntekijän ja viranhaltijan keskimääräistä vuosipalkkaa sosiaalikuluineen, arvioivat kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ja Kunta-alan Unioni.
Niiden mielestä kunta-alan henkilöstö kantaa vastuunsa maan kilpailukyvyn edistämisestä jo työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla. Taakka on suurempi kuin muilla palkansaajilla.
Järjestöt pitävät kohtuuttomana, että kunta-alan henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus asetetaan lisäksi kyseenalaiseksi valtionhallinnon yksipuolisilla, kuntien ja kuntayhtymien taloudellista asemaa entisestään heikentävillä toimenpiteillä.
VM:n budjettiesityksessä ei ole kunta-alalle tulevaa kompensaatiota verotulomenetyksistä. Järjestöjen mukaan tämä merkitsee, että maan hallitus asettaa kunta-alan tilanteeseen, joka uhkaa laajalti kunta-alan työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhdeturvaa tulevina vuosina.
Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Sopimuksen perusteella palkankorotuksista pidättäydytään 12 kuukauden aikana sopimuksen voimaantulosta. Samalla työn yksikkökustannusten alentamisesta on sovittu työaikoja pidentämällä kustannuksia lisäämättä. Lisäksi julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Sillä rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus tulevina vuosina.