Tänään maanantaina 8. elokuuta ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.
Nykyisellä kulutuksella ihminen tarvitsisi 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi. Ihmisen ekologinen jalanjälki on suurempi kuin maapallon biokapasiteetti.
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.
Asiasta tiedottavat ympäristöministeriö ja WWF Suomi.
Aikaistuu vuosi vuodelta
Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Viime vuonna raja saavutettiin 13. elokuuta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on alati suureneva hiilijalanjälki.
Vaikka eniten kuluttavat länsimaat, eniten kärsivät köyhät maat.
– Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Monet tuotteet muualta
Suomi lukeutuu muutamien harvojen maiden joukkoon, joissa biokapasiteetti on vielä merkittävästi suurempi kuin oma jalanjälki. Tämä ei tarkoita sitä, että suomalaisten kulutus olisi maailmanlaajuisesti kestävällä tasolla. Suomalaiset tarvitsisivat 3,4 maapalloa.
Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät edes näy Suomessa, sillä esimerkiksi monet suomalaisten käyttämät tuotteet valmistetaan jossain muualla.
Lisäksi kaikki suomalaisen kulutuksen ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos, eivät ole paikallisia vaan vaikutukset tuntuvat raskaimmin kehitysmaissa.
Metsät ja meret eivät ehdi
Suurin yksittäinen syy ylikulutuspäivän jatkuvaan aikaistumiseen on kasvava hiilijalanjälki, joka sisältää esimerkiksi energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.
Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa. Hiilijalanjälki muodostaa 60 prosenttia koko maailman ekologisesta jalanjäljestä. Suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä hiilijalanjälki muodostaa 67 prosenttia.
– Parhaiten voimme vaikuttaa ylikulutukseen kiinnittämällä huomiota siihen miten asumme, liikumme ja syömme, muistuttaa ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.
Lautaselle kalaa ja kasviksia
Ruoantuotanto on yksi merkittävistä ylikulutuksen syistä. Erityisesti lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotanto kasvattaa ihmisten ekologista jalanjälkeä, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja ja tuotannosta syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä.
Vähintään 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Esimerkiksi Amazonin sademetsässä lihakarjan laidunmaiden ja rehun viljelymaan leviäminen ovat keskeisiä syitä metsien häviämiseen.
Omaa ekologista jalanjälkeään voi pienentää helposti esimerkiksi valitsemalla lautaselleen useammin luomuruokaa, kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.
”Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi”, sanoo Rohweder.