Aviottomat äidit suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle ja heidän oikeuksiaan rajoitetaan. Monet joutuvat pakenemaan kotoaan, koska heidän ajatellaan loukanneen perheensä kunniaa rikkomalla avioliiton ulkopuolista seksiä koskevaa tabua.
Pääkaupungin Tunisin lähiössä pieni valkoinen talo suojaa huomaamattomasti näitä naisia. Turvakotia ylläpitää Amal, seudun ainoa naimattomien naisten suojeluun omistautunut järjestö. Turvakoti majoittaa 17 vuodepaikassaan noin 50 naista joka vuosi.
– Minulla oli kumppani. Kun hän sai tietää, että olen raskaana, hän kieltäytyi menemästä kanssani naimisiin. Hän sanoi, että hänellä ei ole varaa perheen ylläpitämiseen, kertoo Feriel*, 25, kymmenkuisen tytön äiti.
– En kertonut vanhemmilleni mitään, koska minua pelotti, miten he suhtautuisivat asiaan. Siksi lähdin kotiseudultani.
Meriem*, 24, istuu Ferielin vieressä turvakodin mukavassa olohuoneessa, tuudittaa vauvaansa ja uskoutuu:
– Jos Amalia ei olisi, olisin joutunut luopumaan tyttärestäni.
Monet aviottomista vauvoista hylätään
Tunisian sosiaaliministeriön tilaston mukaan vuonna 2014 Tunisiassa oli 864 yksinhuoltajaäitiä.
– Luullakseni luku on lähempänä 1500:a, sanoo Malek Kefif, Amalin puheenjohtaja.
– Viralliset tilastot aliarvioivat tätä asiaa, koska syntymät jäävät usein ilmoittamatta ja näin ollen järjestelmän ulkopuolelle.
Sosiaalisen syrjinnän ja muiden uhkien pelossa yli puolet naimattomista naisista päätyy hylkäämään vauvansa.
– Perheet, varsinkaan miehet, eivät hyväksy sitä, että naiset synnyttävät avioliiton ulkopuolella, selittää Rebah Ben Chaabane, joka työskentelee turvakodissa psykologina.
– Vaikka he itse hyväksyisivät sen, heidän olisi vaikea kohdata koko naapuruston ja yhteiskunnan tuomitsevat asenteet.
Samira* on kotoisin Algeriasta. Hän on 40-vuotias, ja hänellä oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Kun hän tuli raskaaksi, hän oli niin peloissaan, että päätti lähteä Tunisiaan.
– Tahdoin mennä niin kauas kuin pystyin. Ajattelin myös, että täällä minulla olisi helpompaa, hän kertoo.
– Jos isäni ja veljeni tietäisivät…
Samira ei sano enempää. Hän vetää sormellaan viivan kaulaansa pitkin kurkun leikkaamiseen viittaavalla eleellä.
Vanhoilliset arvot yhä vallitsevina
Tunisiassa abortti on ollut laillinen vuodesta 1973, mutta muissa Maghreb-alueen maissa, kuten Algeriassa ja Marokossa, se on yhä kielletty.
Vuodesta 1966 Tunisiassa on ollut myös perhesuunnitteluneuvoloita. Silloin Tunisiaa hallitsi maan itsenäisyysliikettä johtanut presidentti Habib Bourguiba, joka sääti edistyksellisiä lakeja naisten oikeuksien parantamiseksi.
Vuoden 1956 avioliittolaki kielsi miehiltä moniavioisuuden ja avioliiton yksipuolisen purkamisen, määritti naisten täysi-ikäisyyden ja avioliiton ikärajaksi seitsemäntoista sekä sääti laillista avioeroa koskevat määräykset.
Vanhoilliset arvot ovat silti vallassa, eikä kouluissa järjestetä juurikaan seksuaalikasvatusta.
– Joillekin naimattomille äideille on selvinnyt vasta viidennellä tai kuudennella kuukaudella, että he ovat raskaana, ja silloin on liian myöhäistä tehdä abortti, sanoo Malek Kefif.
– Usein he ovat huono-osaisia, joilla on alhainen koulutustaso ja huono tietämys kehostaan ja ehkäisystä.
Lait eivät yksinhuoltajan puolella
Hylkäämisen ja sosiaalisen syrjinnän lisäksi yksinhuoltajaäideille hallinto- ja lakiasiat ovat koettelemus, kun he pyrkivät turvaamaan perusoikeutensa itselleen ja lapsilleen.
– Tunisian laissa lapsella ei normaalisti voi olla äidin sukunimeä, selittää Monia Ben Jemia, yksinhuoltajaäitejä lakiasioissa auttava asianajaja ja Tunisian Association of Democratic Women -järjestön puheenjohtaja.
– Jos naimaton nainen tekee yksin ilmoituksen lapsestaan, vastasyntyneelle annetaan äidin sukunimi ja häntä saatetaan kiusata ja syrjiä aviottomuudesta koulussa ja työelämässä, asianajaja lisää.
Vuonna 1998 säädettiin ”isännimilakina” tunnettu laki, joka tarjosi naimattomille äideille mahdollisuuden vahvistaa lapsen isä – vaikka dna-testillä jos se on tarpeen – silloin kun isä tiedetään, mutta hän ei suostu tunnustamaan lasta. Jos selvitys epäonnistuu, lapselle annetaan keksitty isän sukunimi.
– Toinen ongelma on se, että hyvin monissa tapauksissa lait estävät avioliiton ulkopuolisia lapsia saamasta perintöä, sanoo Monia Ben Jemia.
Ristiriita moraalin ja todellisuuden välillä
Uuden Pew Research Center -järjestön tekemän selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia tunisialaisista pitää avioliiton ulkopuolista seksiä ”moraalisesti vääränä”. Koska ihmisten keskimääräinen naimisiinmenoikä on noussut, ero näiden lukujen ja todellisuuden välillä näyttää kasvavan.
Psykoterapeutti Nedra Ben Smailin on tutkinut laajalle levinnyttä immenkalvon korjausleikkausilmiötä. Hänen mukaansa vain 20 prosenttia tunisialaisista naisista on neitsyitä naimisiin mennessään. Tässä tilanteessa naimattomat äidit huomaavat tahtomattaan olevansa eläviä todisteita tunisialaisen yhteiskunnan ristiriidoista.
– Joskus äidit syyttävät ongelmistaan vauvaa, joka on tavallaan heidän tilanteensa syy, kertoo Malek Kefif.
– Siksi yritämme auttaa heitä muodostamaan hyvän suhteen lapsensa kanssa.
– Yritämme myös auttaa heitä löytämään työpaikan ja kodin, koska heidän ei kuuluisi asua turvakodissa enempää kuin neljä kuukautta. Tavoitteena on, että he tulevat itse toimeen ja osallistuvat taas yhteiskuntaan, selittää turvakodin johtaja Hajer Zaiem.
Työnantajat käyttävät hyväkseen
Useimmilla Amalin auttamista naisista ei ole mitään ammattipätevyyttä. Jotkut ovat lukutaidottomia, ja heidän sosiaalinen asemansa tekee hyvän työpaikan löytämisestä vieläkin vaikeampaa maassa, jossa naisten työttömyysaste on noin 23 prosenttia, lähes kaksi kertaa korkeampi kuin miehillä.
Feriel työskentelee palvelijana. Meriemilla on työpaikka tekstiilitehtaassa. Samira vuorostaan on työllistynyt tiskaajana ravintolassa.
– Heillä on todella huono palkka. Työnantajat käyttävät hyväkseen heidän huonoa asemaansa yksinhuoltajaäiteinä. Äidit eivät uskalla vaatia oikeuksiaan, kertoo psykologi Rebah Ben Chaabane.
Vuoden 2011 vallankumous, joka syrjäytti diktaattori Zine El-Abidine Ben Alin, on tuonut Tunisiaan demokratian ja sananvapauden, mutta yksinhuoltajaäideille siitä ei ole ollut mitään apua.
Pelkona askeleet taaksepäin
Tunisian historian ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen, islamistipuolue Ennahdan noustua valtaan lokakuussa 2011, pelko askelista taaksepäin teki naisten oikeuksista tärkeän puheenaiheen Tunisiassa. Silti naimattomien äitien tilanteesta puhuttiin vain kerran, kun Ennahda-puolueen naisedustaja sanoi heidän olevan ”häpeä”, mistä nousi tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa vahva, mutta ohimenevä tuohtumus.
Tällä hetkellä islamistit jakavat vallan Nidaa Tounes -puolueen kanssa, joka kuvailee itseään ”maalliseksi” ja ”liberaaliksi”, mutta kannattaa samoja konservatiivisia linjoja moraalikysymysten suhteen.
– Ongelma on, että kaikki perheitä koskevat lait liittyvät vuoden 1956 avioliittolakiin. Naimattomien äitien oikeuksien parantaminen on mahdollista vain muuttamalla tätä lakia, sanoo Monia Ben Jemia.
– Kukaan ei halua tehdä sitä. Islamistit uskovat, että keskustelu asiasta parlamentissa johtaisi vielä edistyksellisempään lakiin, mitä he eivät halua, ja liberaalit pelkäävät, että keskustelusta voisi seurata vastustusta naisten oikeuksia kohtaan. Nykytilannetta on vaikea muuttaa.
– Olen uupunut. Rakastan tytärtäni ja haluan hänen parastaan, mutta olen hyvin pelokas oman tilanteeni suhteen, Feriel kertoo.
– Asenteiden on muututtava Tunisiassa.
Samira huokaa ja kertoo:
– Tahtoisin mennä Eurooppaan tyttäreni kanssa. Toivon, että voisin joskus mennä sinne. Siellä minut hyväksyttäisiin, ja voisin elää normaalia elämää.
Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen
*Äitien nimet on muutettu heidän pyynnöstään, koska he tahtovat turvallisuussyistä pysyä tuntemattomina. He eivät myöskään halunneet kasvojaan kuviin.