Tuoreen kyselyn mukaan vain joka toinen alle 25-vuotias nuori on ammattijärjestön jäsen.
PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi ei ole yllättynyt kyselyn tuloksesta. Hän muistuttaa, että ay-liikkeessä käynnistellään parhaillaan järjestämistoimintaa, jolla pyritään järjestäytymisasteen nostamiseen ja edunvalvonnan tehostamiseen työpaikoilla.
Mutta paljon muutakin pitäisi hänen mukaansa tehdä.
Työpaikoille ihmisten turvaksi pitäisi saada luottamusmies. Se nostaisi ay-liikkeen profiilia.
– Meidän pitäisi esimerkiksi saada nuoret puhumaan keskenään ay-liikkeestä. Tarvitaan tilaisuuksia, joissa nuoret itse määrittelisivät puheenaiheensa.
Lähes työntekijän asemassa
Edunvalvonnassa Koivuniemi lähtisi kohentamaan itsensätyöllistäjien – jollaisia monet nuoret nykypäivänä ovat – asemaa työmarkkinoilta.
– Seuraavilla kierroksilla meidän pitää pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä siten, että itsensätyöllistäjien asema lähenisi työntekijöiden asemaa.
Itsensätyöllistäjä voi olla PAM:n jäsen. Toistaiseksi heitä on hyvin vähän.
– Esimerkiksi parturikampaajat, jotka työskentelevät vuokratuolilla, ovat lähestulkoon työntekijän asemassa. Heidän juttujaan olemme hoitaneet, puolustaen heitä vuokratuolista liian isoja vuokria periviä yrittäjiä vastaan, Koivuniemi kertoo.
Ongelmana on se, että ei ole sellaista lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia, joihin tukeutuen yksinyrittäjien etuja voisi puolustaa.
– Näitä pitäisi ruveta ajamaan. Se on iso haaste ja iso muutos ay-liikkeelle, Koivuniemi sanoo.
Vasta vakisuhteessa
Nuorten järjestäytymättömyys on monisyinen ilmiö. Koivuniemi on törmännyt esimerkiksi siihen, että nollasopimuksia ja lyhyitä työsuhteita tekevät nuoret aikovat liittyä ammattiliittoon vasta sitten kun he saavat muutettua määräaikaisen työsuhteensa vakituiseksi.
– Tämän on nurinkurista. Kun juuri silloinhan pitäisi liittyä, kun on ne pätkätyöt ja nollasopimukset, hän sanoo.
Mutta ajaako ay-liike pätkätyöläisten etuja? Kysymys on Koivuniemen mukaan aiheellinen.
– Jos katsotaan vaikka työehtosopimuksista vuosilomia, niin vakituisissa työsuhteissa oleva porukka, jota päättävissä elimissä on, ajaa sitä, että pitkä työsuhde tuo enemmän vuosilomaa kuin lyhyempi. Samoin pitkässä työsuhteessa olevan pitää saada isommat prosentit vuosilomapalkasta ja lomarahasta.
Koivuniemen mielestä tilanne vaatii parannuksia.
– Olemme kyllä jo vuosia sitten yrittäneet saada neuvottelupöytään sitä, että prosentit nousisivat myös niille, jotka on alle vuoden työsuhteessa, mutta tupoihin emme ole saaneet paljoakaan tekstejä läpi.
Vaikka liitolla on tällaisia tavoitteena, kritiikki pitää silti Koivuniemen mukaan ottaa totena vastaan.
– Nykyiset työehtosopimukset ajavat enemmän vakituisen porukan etua.
Rohkeutta lisää
Mutta on niinkin, että ammattiliitto kyllä ajaisi jäsenten, myös nuorten pätkätyöntekijöiden, asioita nykyistä aktiivisemmin, mutta jäsenet eivät anna juttujaan liittoon hoidettavaksi.
– Silloin meidän on vaikea auttaa.
Työsuhdeneuvonnassa ja kentällä liiton toimitsijat kohtaavat kaiken aikaa ihmisiä, jotka valittavat epäkohdista työhön liittyvissä kysymyksissä.
– Niitä on kymmeniä tuhansia, jotka ovat osa-aikaisia ja jotka eivät tuo juttujaan meille, Koivu-niemi sano.
Syitä tähän voi vain arvailla. Koivuniemi sanoo, että ehkä pelätään liiton kautta asioimisen tuovan huonon maineen.
– Ja voi olla niinkin, että nyt ei ole muodikasta puolustaa porukalla etujaan, vaan pitää keskittyä omaan itseen. Jos sitten pitäisi pelkkiä omia etuja hoitaa niin yksin ei uskalleta.
Tai ehkä pelätään lopputiliä.
– Käytäntö on osoittanut, että moni on saanut uuden työpaikan jopa saman tien ja vielä omalta alalta, vaikka työnantaja on uhkaillut ettet saa enää ikinä työtä mistään, jos viet tämän jutun liittoon.
Peiliin katsomisen paikka
Ammattiliitoissa käynnistyneen järjestämisen ideana Koivuniemen mukaan on juuri se, että ihmiset osaisivat vaatia.
– Mutta ehkä toimintatapa pitäisi muuttaa tästä vakuutusyhtiömäisestä toimitaan sitten kun ongelma on syntynyt -tyylistä toisenlaiseksi, hän sanoo ja arvelee, että tässä kohdin koko ay-liikkeellä on peiliin katsomisen paikka.
Järjestämisen taustalla on ajatus, että työntekijöiden asioita ajetaan työpaikoilla jo heti alkuvaiheessa ja että siellä pyrittäisiin juuri niihin tavoitteisiin, jotka työntekijät itse näkevät tärkeiksi.
Liiton toimitsija on saattanut aiemmin mennä työpaikalle valmiin ratkaisun kanssa.
– Nyt sinne ei mennä valmiin asian kanssa, vaan asia nousee työpaikalta ja järjestäjä tukee siinä, että työpaikalla uskalletaan sopia paikallisesti. Työpaikoille ihmisten turvaksi pitäisi saada luottamusmies. Se nostaisi ay-liikkeen profiilia, Niina Koivuniemi sanoo.