Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä noin 220 000 palkansaajaa vaihtaa työnantajaa, kuntayhtymiä puretaan ja sairaanhoitopiirit lakkautetaan.
Henkilöstön asemasta mullistuksessa tiedetään toistaiseksi vain, että siirtyminen sadoista kunnista ja kuntayhtymistä 18 maakuntaan tapahtuu liikkeenluovutuksena entisin työehdoin vuoden 2019 alussa.
Sen jälkeisestä tulevaisuudesta tiedetään hyvin vähän. Kaikki riippuu siitä, millaiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne muodostuu ja millainen valinnanvapausmalli uudistuksessa toteutetaan.
Kaikki sote-palvelut eivät kuulu valinnanvapauden piiriin.
Hallituksen lähtökohtana ovat ”asiakaslähtöinen valinnanvapausmalli” ja ”raha seuraa asiakasta” -periaate.
– Asiakkaan valinnanvapauden toteutusmalli kirkastuu ensi syksyn aikana. Sote-palvelujen tuotantorakenne syntyy vasta, kun valinnanvapausmalli on selvä ja toiminnassa, arvioi sosiaalineuvos Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä entisin työehdoin. Entiset työehdot eivät kuitenkaan enää päde, kun palveluja siirtyy kilpailutuksen kautta yksityisille palveluntuottajille ja kolmannen sektorin järjestöihin.
Työtä löytyy
Haavisto luottaa, ettei sote-henkilöstön tarvitse juurikaan pelätä työn puolesta, vaikka työpaikka voikin vaihtua.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on sikäli turvallista, että heitä tarvitaan riippumatta siitä kuka palvelun tarjoaa.
– Jos yksityiset palveluntuottajat tarjoavat nykyistä enemmän palveluja, väkeä varmaankin siirtyy niiden palvelukseen.
Monituottajamalli
Sote-uudistuksessa maakunnat vastaavat palveluista niiden järjestäjinä, mutta eivät välttämättä niiden tuottamisesta. Uudistuksessa toteutetaan ”monituottajamalli”.
Tuottajiksi tulevat maakuntien ohella nykyistä paljon laajemmin yksityiset palveluyritykset ja kolmannen sektorin järjestöt. Mikäli maakunnat haluavat tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, niitä varten on perustettava yhtiö.
– Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitää määritellä niin, että palveluntuottajat ovat kaikki samalla viivalla. Olivat ne siten julkisia, yksityisiä tai järjestöjä, Haavisto sanoo.
Kaikki sote-palvelut eivät kuulu valinnanvapauden piiriin. Niitä ei kilpailuteta, eikä niitä varten perusteta yhtiöitä.
Yt-ruljanssi
Henkilöstöä siirtyy paitsi suoraan maakuntiin myös maakuntien sote-palveluista vastaaviin palvelulaitoksiin ja yhtiöihin sikäli, kun niitä on perustettu vuoden 2019 alkuun mennessä.
Liikkeenluovutuksia tapahtuu noin 350 ja muutoksen yhteydessä käydään saman verran yhteistoimintaneuvotteluja. Se on iso urakka, arvioi Haavisto.
– Valmistelukoneistossa olemme kuitenkin todenneet, että se on mahdollista.
Maakunnat perustetaan, heti kun maakuntalaki astuu voimaan. Se tapahtuu Haaviston mukaan todennäköisesti kesällä 2017. Maakuntiin perustetaan väliaikaishallinto, joka toimii liikkeenluovutuksen vastaanottavana osapuolena yt-neuvotteluissa.
Maakuntavaltuustojen ensimmäiset vaalit ovat presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2018. Valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa.