Mikkelin ammattikorkeakoulu peri ensimmäistä kertaa hakijamaksun EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Maksu oli sata euroa. Maksulla oli välitön vaikutus.
Viime vuonna hakijoita oli 274, mutta tänä vuonna 180.
– Siinä varmasti vaikuttaa sadan euron hakijamaksu, ns. turhat hakijat tippuivat pois, toteaa Yle ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden suunnittelija Riitta Heikkilä Ylelle.
Mikkelin ammattikorkeakoululla on kolme englanninkielistä linjaa; business management eli liiketalous, environmental engineering, eli ympäristöteknologia ja information technology eli tietotekniikka.
Ensi vuonna lakimuutos pakottaa oppilaitokset perimään lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Nuo summat ovat huomattavasti sataa euroa suurempia. Suunnittelijaa muutos kauhistuttaa.
– Pelottaa, että mikä sen vaikutus tulee olemaan, Heikkilä huokaa.
Maksu jopa 20 000 euroa
Osa korkeakouluista on ilmoittanut ensi vuoden lukuvuosimaksunsa.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lukuvuosimaksut ovat 13 000–18 000 euroa.
Itä-Suomen yliopiston lukuvuosimaksut vaihtelevat 8 000 eurosta 20 000 euroon.
Tampereen yliopiston lukuvuosimaksut ovat 8 000–12 000 euroa.
Eduskunnan päätöksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu.
Korkeakoulujen pitää perustaa opinnoistaan maksavia varten apuraha- eli stipendijärjestelmä. Apurahaohjelman ensisijainen tavoite on opiskelijarekrytoinnin tukeminen ja kansainväliseen kilpailuun vastaaminen. Apuraha myönnetään opiskelijan oman hakemuksen perusteella. Apurahaa myönnetään myös toisen vuoden opiskelijoille. Apurahaohjelmasta voidaan myöntää täysiä ja osittaisia lukuvuosimaksuhuojennuksia sekä elinkustannusstipendejä.
Suomen korkeakouluissa on yli 20 000 tutkinto-opiskelijaa. Heistä valtosa tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.
Norjassa olisi tullut tappiota
Norjan valtiovarainministeriö on laskenut, että lukukausimaksujen käyttöönottaminen olisi Norjalle kansantaloudellisesti tappiollista.
Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksut ovat johtaneet EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijamäärien rajuun laskuun. Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut myöhemmin, kasvu on keskittynyt EU- ja ETA-maiden opiskelijoiden määriin. Heiltä lukukausimaksuja ei peritä.
Saksan osavaltiot ovat luopuneet valtion korkeakoulujen lukukausimaksuistaan, yhtä osavaltiota lukuun ottamatta.