Helsinki on ajoittain täynnä japanilaisia turisteja. He ihailevat suomalaista muotoilua, muumimaista elämää, mutta samalla kammoksuvat kaikkialla vallitsevaa hiljaisuutta. Heidän mantelisilmiensä takana elää kuitenkin verhottu, tuhatvuotinen kulttuuri omine tapoineen.
Japanissa lukuisiakin kertoja vieraillut länsimaalainen luulee usein tuntevansa Japanin ja japanilaiset. Näin ei kuitenkaan ole. Turisteille annetaan anteeksi monta asiaa, joita japanilaiset ei vät voisi toisiltaan hyväksyä.
Japanissa elää toinen maail-ma, jossa manga ja anime kuuluvat rahvaalle. Tällainen on akateeminen japanilaiseen kulttuuriin keskittyvä maailma, johon harva ulkomaalainen on saanut tutustua.
Turisteille annetaan anteeksi monta asiaa, joita japanilaiset eivätvoisi toisiltaan hyväksyä.
Eräs heistä on kuitenkin suomalainen dosentti Minna Eväsoja, joka työskenteli kolme vuotta japanilaisen estetiikan tohtorikoulutettavana Kioton lähellä olevassa Koben yliopistossa.
Eväsoja pääsi sisään japanilaiseen yhteiskuntaan, joka osoittautui mitä monimutkaisemmaksi eri yhteiskunta- ja sivistysluokkien kerrostumaksi. Hän pääsi tutustumaan modernin japanilaisen naisen elämään, jossa perinteinen avioliitto nousi akateemista tutkintoa tärkeämmäksi.
Avioliitot ovat edelleen suurelta osin järjestettyjä, joko perinteisen puhemiehen tai nykyaikaisen avioliittotoimiston kautta. Oli tällainen avioliitto romanttinen tai ei, sen tarkoitus on tehdä ainakin yksi perillinen. Nainen joutuu yhä jäämään kotiin ja miehen tehtävä on tuoda palkkansa vaimolleen, joka antaa tälle tarvittavan taskurahan.
Kun mies sitten jää eläkkeelle, syntyykin avioliiton suurin koetinkivi. Monesti outo tilanne päättyy itsemurhaan tai avioeroon, sillä avioparit eivät olleet koskaan oppineet oikeasti tuntemaan toisiaan.
Eväsojan mukaan japanilainen mies pelkää naisia. Hän pelkää eniten äitiään, toiseksi eniten vaimoaan ja kolmanneksi eniten täti-ihmisiä. Viimeksi mainitut ovat yli viisikymppisiä naisia, joille sallitaan kaikki. He voivat kiroilla, juopotella ja pitää rakastajia. Nuoremmille naisille tätä ei hyväksytä, vaikka sitäkin joskus tapahtuu.
Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu myös lahjojen antaminen melkein joka tilanteessa. Tärkeintä siinä on kaunis pakkaus, ei lahja itsestään. Toisaalta esimerkiksi kynttilää ei saa antaa koskaan japanilaiselle, koska se on kuoleman merkki.
Eräs japanilaisen yhteiskunnan tabu on sairaus. Jos ihminen sairastaa, hänen ystävänsä jättävät hänet yksin. Sairaus on merkitsee huonoa karmaa, joka tarttuu. Vammaiset nähdään myös Japanissa ongelmana. Heidät piilotetaan pois ihmisten katseilta. Esimerkiksi Tokiossa et voi nähdä kaduilla vammaisia tai edes pyörätuoleja.
Minna Eväsojan kirja on harvinaisen älykäs katsaus japanilaiseen maailmaan sisältäpäin nähtynä ja samalla ulkopuolisen tarkkailijan silmillä katsottuna. Tämän kirjan luettuaan katselee Helsingin kaduilla parveilevia japanilaisia aivan toisella tapaa.
Minna Eväsoja: Melkein Geisha. Hurmaava ja hullu Japani.
Gummerus 2016. 239 sivua.