Palvelusetelit ovat ongelmallisia niin kuntoutujille kuin kuntoutusyrittäjillekin. Asiakkaalle palvelun omavastuuosuus voi olla liikaa, mutta kuntoutusyrittäjille palvelusetelin arvo on liian vähän.
Etenkään lapsipotilailta ei voi periä kuntoutuksesta muuta kuin palvelusetelin verran, omavastuuosuutta ei voi olla, fysioterapeuttiyrittäjät muistuttavat.
Hintakilpailu saattaa johtaa siihen, että pienet ja keskisuuret fysioterapeuteiksi koulutetut kuntoutusyrittäjät häviävät kilpailussa. Kuntoutus asianmukaisissa tiloissa asianmukaisin välinein ja laittein maksaa enemmän kuin vain kotikäyntejä tekevän kuntouttajan palvelut.
Keski-Suomessa kuntoutusyrittäjänä toimiva fysioterapeutti Sanna Hosio kertoo, että palveluseteli kattaa vain osan kuntoutuksesta.
– Itselläni on ollut muutamia palveluseteliasiakkaita. Ne ovat olleet asiakkaan kannalta huonoja kokemuksia. Joissain tapauksissa omavastuuosuus jää aika suureksi.
Hän huomauttaa, että monet fysioterapeuttien asiakkaista ovat leikkauspotilaita, mm. lonkkaleikkauspotilaita, joita kuntoutetaan takaisin työelämään.
– Yksi asiakas joutui keskeyttämään hoidot, koska omavastuuosuus jäi liian kalliiksi, Hosio toteaa.
Palvelun hinnalla maksetaan ensin tilojen vuokra, muut menot ja lakisääteiset maksut. Vasta sen ylimenevästä osuudesta eli katteesta palveluyrittäjä voi ottaa palkkansa.
”Seteli kattaa vain hoidon, ei kuluja”
Keski-Suomessa fysioterapeutin tuntihinnan tulisi hankinta-asiamiehen suosituksen mukaan olla lonkkaleikkauspotilaalta noin 70 euroa. Hosio sanoo, että hinta on tavallisesti tuon alle.
Kuntoutuksen hinta on vertailujen mukaan samaa luokkaa, tuottipa palvelun yksityinen tai julkinen sektori. Tosin pääkaupunkiseudulla eräs iso lääkärikeskus veloittaa fysioterapeutin antamasta kuntoutuksesta 85 euroa tunnilta.
– Aikuisen palveluseteli on täällä Keski-Suomessa tavallisesti 45 euroa tunnista. Hinta kattaa vain hoidon.
Hosion mukaan palvelusetelit on hinnoiteltu alakanttiin niin, että hoitolaitokselle ei jää katetta, kun lakisääteiset maksut ja tilakulut otetaan päältä pois.
Suomen Fysioterapeuttien mukaan jotkut kuntoutusyrittäjistä ovat tämän takia kieltäytyneet ottamasta vastaan palveluseteliasiakkaita.
Hosio arvelee, että hintakilpailu saattaa johtaa siihen, että hyvin varustautuneet kuntoutusyrittäjät eivät hyödy paljoa palveluseteleistä. Eniten palveluseteleiden yleistyminen tukee vain kotikäyntejä tekeviä fysioterapeutteja sekä toisaalta isoja ketjuja, jotka pystyvät säästämään kustannuksissa.
– Tässä pitäisi kuitenkin olla etusijalla asiakkaan etu, Hosio huomauttaa.
Neuvontaa oikean kuntoutuksen saamiseksi
Suomen Fysioterapeuttien mukaan terveydenhuollon asiakkaiden tulisi saada neuvontaa ja tukea fysioterapeutin valintaan. Neuvojien pitäisi olla riippumattomia alan ammattilaisia.
Kuntoutuspalvelujen tulee järjestön mukaan olla turvallisia ja oikea-aikaisia. Viiveitä voi syntyä, jos oikean ja parhaan palvelun etsintä jää potilaan vastuulle.
Hallitus haluaa lisätä palveluseteleiden käyttöä sote-uudistuksen myötä. Kansalaiset saavat hallituksen kaavailujen mukaan valinnanvapauden ja entistä useamman kansalaisen toivotaan hakevan palvelunsa yksityiseltä sektorilta.