Turkin vallankaappaus ja sen jälkeiset tapahtumat ovat järkyttäneet. Sotilasvallankaappaus on aina hyökkäys demokratiaa vastaan, ja sen estäminen on ensisijaista.
Myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan painotti välittömästi vallankaappauksen jälkeen demokratian merkitystä. Erdoğan on vedonnut kansaan myös puhuessaan kuolemanrangaistuksen palauttamisesta Turkkiin.
Vallankaappauksen torjumisen jälkeiset Erdoğanin hallinnon toimet ovat olleet vähintäänkin yhtä järkyttäviä kuin kaappausyritys. Ne uhkaavat oikeusvaltion perusteita ja kansalaisoikeuksia.
Vähäisetkin oikeusvaltioperiaatteet horjuvat
Erdoğanin hallinto järjesti välittömästi mittavat julkiset puhdistukset. Tuhansiin ihmisiin kohdistuneet pidätykset ja irtisanomiset alkoivat heti. Kohteena ovat olleet oikeuslaitos, puolustusvoimat ja poliisi.
Tehokkainkaan hallinto ei tässä laajuudessa pysty polkaisemaan pidätyksiä ja irtisanomisia, ellei sillä olisi ollut takataskussa listaa ”epäilyttävistä henkilöistä”. Suomalainen television katsoja saattoi tutkailla rivissä seisovia miehiä, joista osa oli joutunut jonkin asteisen pahoinpitelyn kohteeksi.
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen ei pidä Erdoğanin hallinnon toimintaa sinänsä yllättävänä, sillä Turkissa ei ole ollut toimivaa oikeusvaltiota, vaan rakenteita on rapautettu.
Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa (18.7.) hän arvioi, että pois potkittujen tilannetta ei edes tutkita kunnolla. Kekkonen ennustaakin kaaosta: Historia osoittaa, että jotkut käyttävät tilannetta hyväkseen.
Kekkosen mukaan puhdistus merkitsee, että ideologiset, uskonnolliset ja kaverisuhteisiin perustuvat suhteet ovat uusissa rekrytoinneissa ensisijaisia. Valtaa on keskitetty rajusti jo ennen vallankaappausyritystä, kuten myös rajoitettu mielipiteenvapautta ja kansalaisoikeuksia.
Poliittiset päättäjät välikädessä
Poliittiset päättäjät ovat EU:ssa ja siinä sivussa myös Suomessa välikädessä. Turkin teot tulisi tuomita jyrkästi, mutta EU on kuitenkin rakentanut juuri muutama kuukausi sitten pakolaispolitiikkansa yhden kivijalan Turkin kanssa hillitäkseen turvapaikanhakijoiden virtaa Eurooppaan.
Jo tuolloin sopimusta ihmeteltiin laajasti, koska Turkin ihmisoikeustilanne on ollut erittäin arveluttava omienkin kansalaisten kohdalla. Myös poliittisen opposition oikeuksia on rajoitettu ja ilmaisunvapautta kavennettu.
EU:n ulkoministeri Federica Mogherini ilmoitti maanantaina, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkkiin merkitsisi maan jäämistä EU:n ulkopuolelle. Samoin ulkoministerit muistuttivat asiasta.
EU:ssa linjattiin tuoreeltaan kriittisesti Turkin sotilasvallankaappausyrityksen jälkeisiin toimiin, vaikka itse yritys oikeutetusti tuomittiin.
EU:ssa tahtovat kuitenkin sanat ja teot olla ristiriidassa, kun kyse on ihmisoikeuksista ja kriiseihin ja konflikteihin puuttumisesta. Näin on pelättävissä myös Suomen hallituksen kohdalla.
Soini lomaili kaappausyrityksestä huolimatta
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) lähetti valtiosihteerinsä Samuli Virtasen tuuraamaan ulkoministerien kokoukseen. Asian vakavuuden huomioon ottaen olisi luullut ulkoministerin itsensä matkustavan paikalle. Vuosia sitten perussuomalaisten kansanedustaja, nykyinen europarlamentaarikko, Jussi Halla-aho oli valmis ratkomaan politiikkaa sotilastankein Kreikassa.
Välittömästi vallankaappausyrityksen jälkeen esitettiin kuolemanrangaistuksen palauttamista juuri sillä perusteella, että kaappausta yrittäneitä voidaan rangaista kovilla tuomioilla.
Suomen tulee EU:ssa puolustaa linjauksissaan vahvasti ihmisoikeuksien kunnioittamisen palauttamista Turkkiin. Suomen hallitus kokonaisuudessaan on linjauksista vastuussa.
Summittaisista pidätyksistä, irtisanomisista ja sananvapauden rajoituksista tulisi luopua. EU:n tulee laittaa jäihin viisumivapausneuvottelut sekä EU-jäsenyysprosessin, mikäli summittaiset pidätykset jatkuvat.