Euroopan unioni valmistautuu myöntämään Turkin kansalaisille viisumivapauden Schengen-alueelle kesäkuun loppuun mennessä.
Turkki ei kuitenkaan ole tehnyt EU:n toivomia uudistuksia, vaan EU pyrkii viisumivapauden myöntämisellä takaamaan Turkin yhteistyöhalukkuuden maaliskuussa sovitun pakolaissopimuksen toimeenpanossa, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta kommenttiraportissaan.
Alaranta pitää pakolaissopimuksen alkuperäisiä tavoitteita sinänsä oikeutettuina. Niitä ovat Turkin kautta Kreikkaan tapahtuvan pakolaisvirran tyrehdyttäminen, ihmissalakuljetusverkostojen liiketoimintamallin murtaminen sekä Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden turvaaminen.
Mutta Alaranta muistuttaa, että EU:n viisumivapauskäytännöt on EU-jäsenyyttä tavoittelevien virallisten hakijamaiden kohdalla tiukasti kytketty demokratiaa ja ihmisoikeuksia korostaviin arvoihin.
Turkissa valtaa pitävä Oikeus ja kehitys -puolue (AKP) on kuitenkin vienyt Turkkia päinvastaiseen suuntaan: se on luonut maahan käytännössä yksipuoluejärjestelmän, jossa eriävien mielipiteiden esittäminen on käynyt alati vaikeammaksi.
EU hylkää periaatteensa
Alaranta kirjoittaa, että Ihmisoikeusjärjestöt ja Turkin omat liberaaliin demokratiaan sitoutuneet toimijat ovat voimakkaasti kritisoineet EU:n Turkki-politiikkaa, jossa se tuntuu hylkäävän keskeisimmät periaatteensa taatakseen Turkin yhteistyön pakolaiskriisin hoidossa. Myös EU:n jäsenmaat ovat esittäneet huolestuneita puheenvuoroja Turkin kehityksestä.
Alaranta toteaa, että nyt EU:n komissio esittää Turkille viisumivapautta tilanteessa, jossa maa on perusoikeuksien suhteen huonommalla tolalla kuin kertaakaan sen jälkeen kun sille myönnettiin virallinen hakijamaan status vuonna 1999.
Antaessaan Turkin tuoda viisumivapauden ja EU-jäsenyysneuvottelut neuvottelupöytään, EU luopui keskeisestä työkalusta, jolla se olisi voinut pyrkiä kannustamaan Turkkia tekemään myönteisiä uudistuksia.