Joskus politiikassa joutuu pyörtämään aikaisemmat kantansa. Näin Katrín Jakobsdóttir kertoo tehneensä tasa-arvokysymyksissä.
– Tuloksiin tarvitaan radikaaleja toimia. Olen lukenut tutkimuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei, ja muuttanut mielipiteeni.
Islannissa lainsäädännöllä on saatu muutosta aikaan nopeasti. Vuonna 2010 säädetty laki edellyttää, että yli 50 työntekijän yritysten hallituksissa täytyy olla vähintään 40 prosenttia naisia. Lain myötä naisten osuus hallituspaikoista on kasvanut Euroopan korkeimmaksi ja on nyt 49 prosenttia. Suomessa osuus on 25 prosenttia.
– Naisten kannustaminen ei riitä. Laki sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta pörssiyhtiöiden hallituksissa sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton, mutta kuulen koko ajan sen mukanaan tuomista hyvistä kokemuksista. Oikeistolaiset toimitusjohtajat sanovat, etteivät pitäneet laista, mutta nyt kun naisia on hallituksissa enemmän, kaikki on muuttunut.
– Tiedän itse varsin hyvin, millaista on olla ainoa nainen käsikirjoituksessa, jossa kaikki muut roolit on annettu miehille. Se on kuin et olisi olemassa! Miehet puhuvat toisille aivan kuin sinua ei olisi. Heti kun neuvottelupöydän äärellä on tasaisempi kattaus, kaikki muuttuu.
Politiikan tasa-arvo tuoretta perua
Islannissa naisten osuus politiikassa on kasvanut nopeasti, mutta vasta hiljattain.
– Vielä 1980-luvulla 63-jäsenisessä parlamentissa naisia oli vain kolme. Nyt olemme tasa-arvon mallimaa, ja olen siitä hyvin ylpeä!
Oman poliittisen uransa perustaksi Katrín sanoo isyysloman ja päivähoidon.
– Vasemmistohallitus sai 1990-luvulla aikaan valtavan uudistuksen päivähoidossa avaamalla sen useammille ja nuoremmille lapsille, ja samalla näimme tilastollisen hyppäyksen naisten työllisyydessä.
– Julkisten palveluiden tarjoamisella on valtava vaikutus.
Suurimpana henkilökohtaisena tasa-arvotekona Katrín pitää ministeriaikana pitämäänsä äitiyslomaa.
– Olin ensimmäinen ministeri Islannissa, joka tuli ministeriaikanaan raskaaksi, jäi äitiyslomalle ja palasi töihin. Se on ehkä merkittävin asia, jonka ministerinä tein ja raivasi polkua muille, Katrín nauraa.